Työn yhteys terveyteen

Kokoava essee kurssilta Työ ja terveys

Terveyttä edistävä työlainsäädäntö

Lainsäädännöllä turvataan työvoiman terveys ja turvallisuus Suomessa ja muualla maailmassa. Perustuslailla 731/1999 vastuutetaan julkinen valta suojelemaan työvoimaa. Työsopimuslakia 55/2001 sovelletaan sairausajan palkkauskysymyksiin ja osa-aikaisten sairauspoissaolojen toteuttamiseen sekä tilapäiseen palkattomaan poissaoloon töistä. Työturvallisuuslaki 738/2002 huolehtii työn aiheuttamien fyysisten ja psyykkisten kuormitusten haitoista edistämällä työympäristöä, työolosuhteita ja ehkäisemällä työtapaturmia ja ammattitauteja. (Martimo ym. 2018, 18-20)

Työterveyshuoltolain 1383/2001 tarkoitus on edistää työterveysyhteistoimintaa työpaikoilla, työympäristön terveellisyyttä ja työntekijöiden terveyttä sekä ehkäistä työn aiheuttamia sairauksia ja tapaturmia. Valtioneuvosto on antanut työterveyshuoltolain perusteella asetuksen 708/2013 hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta. Toinen valtioneuvoston asetus 1485/2001 määrittelee terveystarkastuksia, kun työssä on erityistä sairastumisen vaaraa. (Martimo ym. 2018 20-21)

Työtapaturma- ja ammattitautilain (2015) 156§ mukaan on työnantajan velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä. Lain 20§ mukaan työtapaturma tapahtuu työn yhteydessä työaikana ja 15§ ja 37§ mukaan työtapaturman aiheuttamat kulut, kuten ensihoito, sairaalahoito, lääkkeet, kuntoutus sekä sopeutumisvalmennus ja muita asiaankuuluvia kuluja korvataan työntekijälle vahinkopäivästä alkaen, jos työntekijä on 16§ ohjeen mukaan käynyt lääkärillä toteamassa syy-yhteyden sairastumiseen.

Mielestäni Suomessa työntekijän turvaaminen ja suojelu lainsäädännön keinoin on todella hyvin järjestetty. Erityisesti olen yllättänyt työterveyshuollon ja työterveysyhteistyön lakeihin nojaavasta toiminnasta, tarkoin seurattu ja arvioitu toiminta on tasalaatuista, tasa-arvoista ja vaikuttavaa. Suomalainen työterveyshuolto on muutoinkin ainutlaatuinen toimintatapa, joka säästää resursseja, koska työterveyshuolto on keskittynyt työn haittojen ennaltaehkäisyyn ja on tutustunut oman työpaikkansa toimintatapoihin ja työkulttuuriin. Työn ja terveyden vuoropuhelua käydään erityisesti työterveyshuollossa, joka sijaitsee näiden kahden välimaastossa.

Työhyvinvointi, työn voimavarat ja kuormittumisen ennaltaehkäisy

Työhyvinvointi syntyy Työterveyslaitoksen verkkosivujen (2019) mukaan avoimuudesta, innostavuudesta, yhteistyötaidoista, rohkeudesta haasteiden ja muutosten keskellä sekä myönteisestä palautteesta, työhyvinvointi on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla. Työhyvinvointia tuetaan pitkäjänteisillä ratkaisuilla, jotka vaikuttavat koko työpaikkaan. Johtaminen, päätöksenteko, henkilöstö, työympäristö innostavat ja tukevat jaksamaan työssä. Työhyvinvointi on myös työstä saatavaa mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä, työroolissa voi toteuttaa itseään ja saada palkitsevia kokemuksia. Työhyvinvoinnista huolehtimalla työpaikka panostaa myös työntekijöidensä terveyteen, tuottavuuteen ja tehokkuuteen sekä koko työyhteisön myönteiseen tulevaisuuteen.

Työterveyslaitoksen verkkosivujen (2019) mukaan työn imua voi kokea kaikissa työpaikoissa ja suurin osa työntekijöistä kokee työn imua usein. Työn imussa työntekijä omistautuu ja motivoituu työhönsä ja saa siitä myönteistä merkitystä itselleen, joka vaikuttaa suotuisasti koko työpaikan tuottavuuteen, tehokkuuteen ja ilmapiiriin. Työn imussa työntekijä on sitoutunut, voimavarainen ja keskittynyt, innostunut ja energinen. Työn imussa työhön lähteminen tuntuu mielekkäältä ja työstä irrottautuminen vaatii hiukan aikaa palauttelua muihin elämän rooleihin. Työn imu vaikuttaa myönteisesti työntekijän terveydentilaan, hyvinvointiin ja kokemukseen elämänhallinnasta.

Työhyvinvointiin ja työn voimavarojen ylläpitäminen on kannattavaa ja vaikuttavaa toimintaa yhteiskunnassa. Työpaikkojen voimavarat ovat hiukan erilaisia riippuen työstä, mutta suurin osa työntekijöistä toivoo työltä muutakin kuin rahallista korvausta. Työntekijä voi voimavaraistua ja saada elämään sisältöä innostavan, mielenkiintoisen ja arvostetun työn, rakentavan palautteen ja toimivan esimiestyön sekä lämpimän ilmapiirin kautta. Työn innostavuus lisää tuottavuutta ja sitouttaa työntekijöitä. Vaihtuvuus työpaikoilla on vähäisempää, mikä vähentää puolestaan koettuja haittapuolia työssä. Uskon, että tärkeää on riittävän selkeä perehdyttäminen työtehtävään ja säännöllisesti tapahtuva täydennyskoulutus.

Työntekijän perhe-elämän muutokset vaativat myös työpaikan joustoa, vanhemmuuden vaatimukset yhdistettynä työelämään ovat nykypäivänä suuret. Joustavat työaikajärjestelyt ja perhevapaat antavat paljon voimavaroja työelämässä oleville vanhemmille. Suomessa saamme nauttia hyvistä eduista perhevapaiden suhteen, joten niiden yhdistämistä työelämään kannattaa yhteiskunnallisesti tukea, koska se vaikuttaa suoraan tulevan sukupolven hyvinvointiin.

Työn kuormitus- ja riskitekijöiden ennaltaehkäisy

Työn kuormitustekijät voivat haitata ja vaarantaa terveyttä ja työntekoa sekä aiheuttaa sairastumista työhön liittyviin sairauksiin sekä ammattitauteihin (Kauppinen ym. 2013). Työsuojeluhallinnon verkkopalvelun (2019) mukaan työn kuormitustekijöitä ovat muun muassa turvaton ja puutteellinen työympäristö, jossa ei ole järjestetty asianmukaisia henkilöstötiloja, epäasiallinen kohtelu ja häirintä sekä työpaikkaväkivalta tai sen uhka. Psykososiaalisia kuormitustekijöitä ovat työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaalisen ilmapiiriin liittyviä tekijöitä, lisäksi psykososiaalisiin tekijöihin lasketaan yksin- ja yötyöskentely. Fyysistä kuormitusta aiheuttavat nostot käsin, toistotyö, näyttöpäätetyö tai muut fyysisesti vaativat työ, kuten pitkäkestoiset työasennot, lämpöolosuhteet tai suuren voiman käyttäminen.

Työn fyysisten kuormitustekijöiden ennaltaehkäisy

Työn fyysistä raskautta, staattisia ja hankalia työasentoja, taakkojen käsittelyä voidaan ennaltaehkäistä työpisteen ja työvälineiden hyvällä ergonomisella suunnittelulla ja hankalien työasentojen ja -liikkeiden ajallista kestoa vähentämällä. Toistotyön aiheuttamaa kuormitusta voidaan vähentää työnkierrolla ja automatisoinnilla. Taakkojen käsittelyyn on hyvä käyttää apuvälineitä ja suunnitella työtehtävä etukäteen. Työntekijöiden yksilöllisiä ominaisuuksia pitää huomioida, kun suunnitellaan työtehtäviä, -välineitä ja -pisteitä ja työn vaatimustason arviointi on paikallaan myös. Työntekijät pitää myös kouluttaa apuvälineiden ja koneiden käyttöön ja ergonomisiin toimintatapoihin. Fyysisesti raskaissa töissä on riittävä tauotuksen varmistaminen tärkeää, säännöllinen elpymisliikunta ennaltaehkäisee fyysisen työn aiheuttamia riskejä. (Terveyden edistämisen opiskelijat 2019)

Lämpöolosuhteita työssä on hyvä tarkastella ennaltaehkäisevien toimintatapojen kautta. Sisävalaistusstandardi antaa työpaikan valaistukseen selkeät ohjeet, mutta työpaikalla on tärkeä huomioida myös työntekijän ja työtilan yksilölliset vaatimukset. Melu aiheuttaa eniten ammattitauteja, stressiä, unettomuutta ja ahdistusta, virhesuorituksia ja työtapaturmia, siksi sen ennaltaehkäisyyn on tärkeä vaikuttaa työympäristön muutoksilla ja suojavarusteilla. Tärinän terveydellisiä vaikutuksia on vähennetty työvälineiden kunnossapidon, automatisoinnin ja vaimentimien avulla. Mikrobien aiheuttamaa uhkaa terveydelle työpaikalla on seurattava tiedottamalla ja riskinarvioinnin tai mittausten avulla sekä selvitettävä altisteiden laatua ja määrää. (Terveyden edistämisen opiskelijat 2019)

Työn psyykkisten riskitekijöiden ennaltaehkäisy

Työn tavoitteiden asettaminen vaatii selkeää johtamista ja suunnittelua ja tukee psyykkistä jaksamista työssä. Tavoitteiden pitää olla riittävän selkeitä ja motivoivia sekä niitä on hyvä arvioida säännöllisesti sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta. Kohtuullisen työmäärän ja työtahdin ylläpitämiseen tarvitaan hyvää työpaikalla hyvää kommunikaatiota sekä työpaikan, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyötä, samoilla keinoilla hallitaan myös työpaikan arvoristiriitoja. Rakentavan palautteen antaminen ja saaminen vaikuttaa myönteisesti työpaikan ilmapiiriin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Työnantaja on vastuussa, että työntekijöillä on riittävät mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, työnantajan keinoja ovat kehityskeskustelut, joustavat työaikajoustot, toimivat palaverikäytännöt, työolosuhteet ja -prosessit. Varhaisen tuen toimintamallin avulla psyykkisen kuormituksen aiheuttamat riskit huomataan yleensä ajoissa työpaikoilla. (Terveyden edistämisen opiskelijat 2019)

Kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksia työssä on tärkeä vaalia työpaikoilla riittävän perehdyttämisen sekä täydennyskoulutuksen keinoin ja sille pitää järjestää riittävästi työaikaa. Työn virikkeellisyyden ylläpitäminen tarkoittaa työn mielekkyyden ja kiireellisyyden hallintaa, jossa työn vaatimukset ja mahdollisuudet eivät ole ristiriidassa sekä hyvän työilmapiirin vahvistamista. Työn haasteet voivat luoda myös työn imua. Työn vastuun kohtuulliseen voi työntekijä vaikuttaa palautumisen keinoin, kuten mielekkäällä vapaa-ajan vietolla ja varmistamalla riittävän unen ja muut hyvät terveystottumukset ja työssä tapahtuviin keskeytyksiin voi vaikuttaa tutustumalla työtehtäviin ja asiantuntijoihin etukäteen ja sitä tukevat myös työpaikan verkostoituminen ja tutut toimintatavat. (Terveyden edistämisen opiskelijat 2019)

Vuorovaikutukseen liittyvien riskitekijöiden ennaltaehkäisy

Yksintyöskentelyyn voidaan vaikuttaa vähentämällä yksintyöskentelyn aikaa tai yksin tehtäviä työtehtäviä. Hyvät yhteydet esimieheen ja kollegoihin sekä hälyttimet tuovat turvallisuutta yksintyöskentelyyn. Yhteistyön toimivuuden edellytykset työpaikoilla ovat luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus ja yhteisesti sovitut tavoitteet. Päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen työtoiminnan johtamiseen ja tiedon kulkuun ja tiedon saantiin työpaikoilla vaikuttaa eniten esimies, mutta työntekijöiden toimiva vuorovaikutus tukee työpaikan viestintää ja työtyytyväisyyttä. Hyvä tiedonkulku edistää työturvallisuutta ja hyvä sekä selkeä toiminnan johtaminen ja oikeudenmukainen päätöksenteko ehkäisevät stressiä työpaikoilla. (Terveyden edistämisen opiskelijat 2019)

Jatkuviin muutoksiin ja epävarmuustekijöihin työpaikalla tulisi puuttua avoimuuden, myönteisyyden ja toimintakykyisyyden tukemisen keinoin, jotta luottamuksellisuus säilyy. Työpaikan tasa-arvoisuutta voidaan vahvistaa suunnitellusti ja tavoitteellisesti tasa-arvosuunnitelman avulla ja mahdollistamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Johtaminen on avainasemassa epäasiallisen kohtelun ja väkivallan uhan ennaltaehkäisyssä, jotta työpaikalla olisi läpinäkyvää päätöksentekoa sekä selkeät ja tunnetut toimintaohjeet, jos kohdataan epäasiallista kohtelua tai väkivaltaa ja tiedetään, mistä hakea tukea sekä apua. Työskentelyolosuhteiden hyvällä järjestämisellä voidaan ehkäistä epäasiallista kohtelua ja väkivallan uhkaa. Erilaisiin kielteisiä tunteita herättäviin asiakas- ja potilastilanteisiin voi valmistautua vähentämällä ympäristön kuormitustekijöitä sekä kouluttamalla työntekijöiden vuorovaikutustaitoja ja asenteita. (Terveyden edistämisen opiskelijat 2019)

Muuttuva työelämä

Työelämä muuttuu koko ajan yhä nopeammassa tahdissa. Pätkä- ja keikkatyöt asettavat haasteita työn vuoksi kuormittumiselle, koska omaa vapaa-aikaa ja elämää on vaikea suunnitella pitkällä tähtäimellä ja työn epävarmuus on läsnä koko ajan, eikä työyhteisön tukea ole niin paljon. Keikkatyö haastaa hyvinvointia, koska säännöllisiä elämäntapoja voi olla vaikea ylläpitää. Keikkatyö voi olla myös stressaavampaa. Toisaalta keikkatyössä voi olla etuna suurempi valinnanvapaus, milloin ja missä töitä tehdään ja ehkä vähemmän vastuuta työssä. Työsuhteita myös ketjutetaan, annetaan lyhyitä pätkiä töitä ja jatketaan heti seuraavan pätkän perään, jolloin vapaat ja lomat saattavat jäädä vähiin.

Nykypäivänä palvelujen pitää olla saatavilla lähes koko ajan, esimerkiksi kauppojen aukioloajat pitenevät, jolloin työajat muuttuvat epätyypillisemmiksi. Vuorotyössä aikaa palautumiselle ei jää paljon ja yötyön tiedetään olevan haitallista terveydelle. Matalapalkkaisessa työssä olevilla voi olla haasteellista saada riittävää elintasoa, jolloin ryhdytään tekemään kahta tai kolmeakin työtä. Tällainen tilanne heijastelee myös heikentyviä yhteiskunnan terveys- ja tuloeroja sekä huono-osaisuutta. Toinen ilmiö on oman työn ohella rakennettu oma yritys. Riski kuormittumiselle ja stressin muodostumiselle on suuri.

Ennen vanhaan valmistuttiin yhteen ammattiin ja tehtiin samaa työtä eläkeikään asti, työtä tehtiin elannon saamiseksi. Nykypäivänä opiskellaan monta ammattia ja kokeillaan monenlaisia alanvaihtoja ja työuria ja halutaan kehittyä. Monet ammatit ovat häviämässä ja toiset jo hävinneet automaation tieltä. Työväestö, kuten koko Suomen väestö myös ikääntyy koko ajan ja se asettaa vaatimuksia työelämän joustoille. Työ on nykypäivänä muuttumassa henkisesti ja kognitiivisesti kuormittavammaksi tietotyöksi, jossa pitää hallita laajoja kokonaisuuksia. Palautuminen tulisikin tapahtua muilla keinoin kuin kotona ruutua tuijottaen, mikä vaikuttaa myös yöuneen.

Etätyön etuja työntekijälle ovat työajan joustava järjestely, työn ja vapaa-ajan jouheva yhdistäminen ja työmatkoihin kuluvan ajan säästäminen. Työnantajalla on mahdollisuus markkinoida etätyömahdollisuutta ja sitouttaa tyytyväisiä työntekijöitä sen avulla. Laajemmin katsottuna etätyöskentely vähentää liikenneruuhkia ja saasteita sekä lisää syrjäseutujen kilpailukykyä työmarkkinoilla. Etätyöskentelyä rajoittavat erilaiset ennakkoluulot, perinteisestä valvotusta työstä on vaikea luopua, etätyöskentely on myös yksinäisempää ja kuormittavampaa työtuntien venymisen vuoksi. (Eurofound and the International Labour Office 2017)

Etätyöllä sekä verkkotyöskentelyllä on sekä positiivisia että mahdollisia negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Lisääntyneen autonomian on todettu lisäävän tuottavuutta ja työntekijöiden motivaatiota työhön sekä parempaa työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tämä on tutkimuksissa korostunut erityisesti naisilla ja syynä tähän oletetaan olevan mahdollisuuden hoitaa sekä työasioita että kotitaloutta tehokkaammin. (Eurofound and the International Labour Office 2017)

 
LÄHTEET

Eurofound and the International Labour Office. 2017. Working anytime, anywhere: The effects on the world of work. Publications Office of the European Union, Luxembourg, and the International Labour Office, Geneva. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.eurofound.europa.eu/sites/default/files/ef_publication/field_ef_document/ef1658en.pdf (Luettu 10.12.2019)

Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, Uuksulainen S, Viluksela M & Virtanen S (toim.) Työterveyslaitos. Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoja työoloista ja työhyvinvoinnista. Tammerprint Oy. Tampere: 2013.

Martimo K, Uitti J & Antti-Poika M (toim.) Työstä terveyttä. Kustannus Oy Duodecim. Tallinna: 2018.

Terveyden edistämisen opiskelijat. Työ ja terveys -kurssi, kirjanen työn kuormitustekijöistä. Itä-Suomen yliopisto. https://moodle.uef.fi/mod/book/view.php?id=1635035 (Luettu 10.12.2019)

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu. Työympäristö. https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/tyoymparisto (Luettu 12.9.2019)

Työtapaturma- ja ammattitautilaki. 2015/459. Annettu Helsingissä 24.4.2015. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150459?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6tapaturma-%20ja%20ammattitauti (Luettu 10.9.2019)

Työterveyslaitos. Työhyvinvointi. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/ (Luettu 10.9.2019)

Työterveyslaitos. Työn imu. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyon-imu/ (Luettu 10.9.2019)

Imetyksen eriarvoisuus – Imetyksen edistäminen riskiryhmien keskuudessa

Tiivistelmäni helmikuussa 2021 valmistuneesta kandidaatintutkielmasta. Halutessasi voit saada luettavaksi koko tutkielman.

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
Väestön terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen
ANTILA, KATJA: Imetyksen eriarvoisuus – imetyksen edistäminen riskiryhmien keskuudessa
Kandidaatintutkielma, 31 sivua, 2 liitettä (3 sivua)
Ohjaajat: Sormunen, Marjorita ja Ohtonen-Jones, Saija
helmikuu 2021________________________________________________________
Avainsanat: imetys, imetyksen edistäminen, sosiaalinen eriarvoisuus

Suositusten mukainen imetys on merkittävää kansanterveyden ja terveyden edistämisen näkökulmista, sillä se ehkäisee sairauksia ja ylläpitää lapsen sekä äidin hyvinvointia. Imetyksen edistäminen on vaikuttavaa ja säädeltyä toimintaa. Sosiaalisella eriarvoisuudella on yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Sosiaaliseen eriarvoisuuteen vaikuttavat taloudellinen tilanne, koulutus, työskentely, toimintakyky ja palvelujen käyttö. Suomessa on imetys kokonaisuudessaan lisääntynyt, mutta sosiaalisesti eriarvoisten väestöryhmien keskuudessa imetys on vähäisempää.

Aikaisemman tutkimuksen mukaan nuoret äidit, matalammin koulutetut äidit, matalan tulotason äidit, maahanmuuttajaäidit ja tupakoivat äidit imettävät suosituksia vähemmän. Nuorten äitien imetys saattaa olla vähäisempää kouluun palaamisen ja vähäisen vertaistuen sekä riittämättömän synnytyksen jälkeisen seurannan myötä. Matalan koulutustason äidit voivat imettää vähemmän, koska haasteena saattaa olla imetystietouden saaminen. Matalimman ja korkeimman tulotason äidit saattavat imettää eniten, mutta tieto tulotason merkityksestä on ristiriitaista. Tupakoivat äidit voivat saada riittämätöntä tukea imetykseen ja tupakoinnin lopettamiseen. Yksinhuoltajaäidit imettävät vähemmän, koska kumppanilta saatava tuki on merkityksellistä. Maahanmuuttajaäidit imettävät mahdollisesti vähäisemmin, mutta tieto on vähäistä kielimuurin vuoksi. Myös äidin ylipaino, asuinpaikka, vauvan syntymäjärjestys ja sukupuoli ja ensi-imetyksen viivästyminen sekä äidinmaidonkorvikkeiden käyttö voivat vaikuttaa imetyksen toteutumiseen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutusta imetyksen onnistumiseen, toteutumiseen ja kestoon sekä miten imettävät äidit näkevät eriarvoisuuden merkityksen imetyksen onnistumisessa ja tuen saamisessa ja millaisia kokemuksia heillä on imetystuesta. Toisena tarkoituksena on selvittää, miten ja millä keinoin imetyksen edistämisen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan voidaan imetystä edistää riskiryhmien keskuudessa. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Imetyksen tuki ry:n kanssa.

Aineisto kerätään puolistrukturoidulla teemahaastattelulla sosiaalisesti eriarvoisessa asemassa olevilta imettäviltä äideiltä sekä imetyksen edistämisen asiantuntijoilta. Aineisto analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa imetyksen tasavertaisesta edistämisestä ja imetyksen riskiryhmien imetyksen tukemisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää imetyksen edistämisen kehittämisessä ja imetyksen tuen eriarvoisuuden vähentämisessä sekä riskiryhmien imetyksen tukemisessa.

Valkoista kultaa

Imettämisellä on lukuisia terveysvaikutuksia ja imetys vaikuttaa koko väestön terveydentilaan myönteisesti. Imettäminen on luonnollista, helppoa, vaikeaa ja se kirvoittaa vanhemmuuden suurimpia onnenhelmiä ja katkerimpia kyyneliä. Itse olen imettänyt elämäni aikana yhteensä 5v8kk ja matkaan on sisältynyt lukuisia eri vaiheita, muutoksia, tilanteita, mutta en voisi olla kiitollisempi, että olen saanut tuon matkan kulkea. Imetys on voimauttanut minua äitinä.

Synnyttyään vauva hamuilee äidin rintaa ja tarttuu siihen itse, jos häntä ei häiritä. Ensi-imetys vahvistaa äidin ja vauvan sidettä ja auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä sekä henkisesti että fyysisesti. Vauvan on hyvä olla äidin lähellä ihokontaktissa, ja häntä imetetään lapsentahtisesti, lisämaitoa annetaan tarvittaessa lääketieteellisistä syistä. Imetystä suositellaan vauvan ensisijaiseksi ravinnoksi Maailman terveysjärjestön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tahoilta, taustalla on tutkittua tietoa imetyksen hyödyistä ja eduista. Imetyksen tukea ja ohjausta annetaan kansallisesti jo synnytyssairaalassa, neuvolassa ja myös järjestötasolla saa halutessaan vertaistukea. Eniten tukea imettäjä saa kuitenkin omalta puolisolta ja lähipiiriltä. Lasta voi imettää niin pitkään kuin haluaa, sillä äidinmaito muuttuu lapsen kasvaessa vastaamaan lapsen ikäkauden tarpeita.

Maailmanlaajuisesti täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään saakka ja osittaisimetystä kahden vuoden ikään saakka. Suomessa on WHO:n suositusta täysimetyksestä sovellettu 4-6 kuukauden ikään saakka, jolloin voi halutessaan totuttaa vauvaa ravintoaineisiin maisteluannoksilla ja osittaisimettää vuoden ikään saakka sekä halutessaan siirtyä lehmänmaitotuotteisiin ja/tai imettää lasta niin pitkään kuin haluaa. D-vitamiinilisää annetaan vauvalle ohjeen mukaan. Suositukset perustuvat tietoon imetyksen terveysvaikutuksista. Äidinmaito tukee vauvan parasta mahdollista kasvua ja kehitystä, vuorokausirytmin muodostumista ja vähentää vauvan sairastumista vatsatauteihin, virtsa- ja hengitystieinfektioihin sekä niiden jälkitauteihin, se suojaa vauvaa myös allergisilta sairauksilta. Imetys vahvistaa hermoston kehitystä ja vauvan kognitiivista kehitystä ja tukee varhaista vuorovaikutusta äidin ja vauvan välillä, hyvä varhainen vuorovaikutus suojelee lapsen tunne-elämän ja itsetunnon kehitystä. Pitkäaikaissairauksiin sairastumisen riski, kuten ykkös- ja kakkostyypin diabetekseen tai ylipainoon, imetetyllä vauvalla vähenee, jopa leukemia- ja kätkytkuolemia on vähemmän imetetetyillä vauvoilla. Imetys tukee suun terveyttä ja purennan kehitystä. Imettäminen suojaa myös äitejä sairastumasta rinta- ja munasarjasyöpiin, kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Imetys ehkäisee uuden raskauden alkamista, vaikkakin lisäehkäisyä pitääkin muistaa käyttää.

Imetys ei kuitenkaan aina onnistu ja onnistuessaankin imetystaipaleen aikana voi kohdata lukuisia erilaisia haasteita. Imetysongelmissa ei kannata jäädä yksin, vaan pyytää apua neuvolasta, jossa työskentelevät koulutetut imetysohjaajat ja -kouluttajat sekä imetystukiryhmistä ja niiden sosiaalisen median verkkoryhmistä, sillä vertaistuesta on paljon apua. Itselläni imetys on sujunut ihmeen hyvin, mutta olen silti saanut imettäessä hoitaa lanoliinilla tiheistä imetyksistä kipeitä rinnanpäitä, hautoa kaalinlehdillä maidosta räjähtämäisillään olevia rintoja ja keksiä kikkoja, ettei maito suihkuaisi ja hukuttaisi vauvaa alleen.

Ensimmäistä vauvaani imetin lähes 18 vuotta sitten. Minua epäilytti imetyksen aloittaminen, koska arvelin pienten rintojeni tuottavan liian vähän maitoa, mutta kun kätilö kehui rintojani ruusunnupuiksi, niin siitä se vaan lähti, en sen jälkeen miettinyt mitään, imetin vain. Kohtasin lääkärin, joka käski imettää vain neljän tunnin välein ja antaa vettä pullosta sekä terveydenhoitajan, joka epäili maitoni riittävyyttä, mutta minä vain imetin aina, kun vauvani pyysi. Imetyksen sitovuus on joka kerta aivan valtavan kokonaisvaltainen tunne, kun vauva tarvitsee öisin ja päivisin ja tankkausvaiheissa lähes koko ajan, univelka painaa suurena taakkana ja oman ajan tarve musertaa.

Toinen vauvani nukkui yöt hyvin ja minä kärvistelin yli äyräiden täyttyneiden rintojeni kanssa. Vauvani kasvaessa huomasin maidon herumisen hidastuvan ja lypsin, hieroin ja mielikuvaharjoittelin, jotta eväiden kuhnailusta vihainen vauvani saisi muonaa. Vauvani myös puri minua niin, että mietin, voiko nänni lähteä irti ja mitä sitten tehdään. Imetin lapsentahtisesti sormiruokailun ohella, imetin lapsentahtisesti taaperoa, imetin lapsentahtisesti kaksivuotiasta julkisilla paikoilla. Huomasin, että joskus meitä katsottiin hieman liian pitkään ja mietin että miksi taaperoimetys nostattaa nolouden tunteita.

Kolmas vauvani olisi muuten ollut imemisen ammattilainen, mutta hänen imuotettaan vaivasivat liian kireät huuli- ja kielijänteet, jolloin syömisen aikana naksui ja paukkui ja ote falskasi. Vauva veti ilmaa imurina sisäänsä ja pulautteli meidät molemmat lammikkoon. Huulijänteen katkaisun jälkeen homma alkoi sujua ja imetys jatkui 2v3kk ikään saakka. Olin tyytyväinen, että lapseni saivat vasta-aineita kulloinkin riehuvia tauteja vastaan, hyvälaatuisia rasvahappoja keskushermoston kehityksen tueksi ja suoliston hyvinvointia tukevia kasvutekijöitä. Imetykset olen lopettanut aina äidintahdistaen, kun itsestä on alkanut tuntua siltä, että haluan lopettaa imetyksen. Imetys on tuonut jokaiseen äiti-lapsisuhteeseen läheisyyttä ja rakkauden, luonnollisuuden sekä iankaikkisuuden tunteita. Olen päästänyt lapseni sylistäni luottavaisin mielin kohtaamaan ulkomaailmaa.

Vaikka äidinmaito on valkoista kultaa, silti vain 47% kuukauden ikäisistä, 34% kolmikuisista ja 1% puolivuotiaista sai nauttia täysimetyksen eduista Suomessa vuonna 2010. Imetyksen edistämisen sarkaa on vielä paljon jäljellä ja imetyksen tukemisen eteen täytyy tehdä vielä töitä. Jokaisella äidillä on oikeus päättää haluta imettää, oikeus saada tasavertaista ja tutkittua tietoa imetyksen eduista sekä tukea imetyksen iloissa ja haasteissa. Senpä vuoksi arvelin tämänkin tekstin olevan paikallaan.

 

Lähteet:

Hakulinen, T, Otronen K & Kuronen M. (toim.) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018-2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Helsinki: 2017.

Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö. Raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin sekä perheen imetysohjaus HOTUS-hoitosuositus. Versiohistoria 2010. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/06/suositus-1.pdf (Luettu 15.9.2020)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Imetyssuositukset. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/imetys/imetyssuositukset (Luettu 15.9.2020)

Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen, T & Virtanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja 8/2012. Helsinki: 2012.

Opiskelua perheellisenä

Minä ajattelin aina, että itse en ainakaan ajaudu perheelliseksi opiskelijaksi! Enhän minä siihen pysty, voimani eivät riitä, mietin. Tässä sitä kuitenkin ollaan, yhden teinin ja kahden leikki-ikäisen vilpertin äitinä, joka opiskelee elämänsä ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Kerron tässä hieman ensimmäisen vuoden kokemuksista, onnistumisista ja haasteista.

Tiesin jo jotakin opiskelusta Itä-Suomen yliopistossa ennen opintojen alkua, koska ystäväni opiskeli täysin samaa tutkintoa samassa opinahjossa. Oli kuitenkin täysi yllätys, miten opiskelun odotukset ja opiskelu käytännössä erosivatkaan. Opiskelijana on vastuussa itsestään, opinnoistaan ja etenemisestään. Ensimmäinen viikko kului enimmäkseen tutorien seurassa ja suunnitellessa tulevaa lukuvuotta. Ystäväni oli paras tutorini; suosittelenkin lämpimästi saamaan opiskelun tueksi ihania ystäviä, jotka kärsivällisesti jaksavat neuvoa ja ymmärtää sekä kertoa asioita vielä sadannenkin kerran. Ja tietenkin ystävät ovat muutenkin kallisarvoisinta, mitä on.

Perheellisenä opiskelijana minusta tärkein asia on koulutuksen monimuotoisuus. Jos lähipäiviä on harvakseltaan ja osa kursseista verkkokursseja, on perheen ja opiskelujen aikataulut mahdollista yhdistää jouhevammin. Minulla on haasteena ollut se, että yliopistoni on toisella puolella Suomea, jonne yhdensuuntainen junamatka kestää neljästä viiteen tuntia, eivätkä junayhteydet ole kovinkaan joustavia. Järkevää olisikin harkita lentomatkoja tai kimppakyytejä, mutta koska rakastan istua rauhassa junassa, ei se toistaiseksi ole ollut ongelma. Asumisen sain järjestymään mieheni vieraanvaraisen sukulaisperheen luona sekä opiskelukaverien kanssa edullisissa airbnb-asunnoissa.

Olin alkuun huolestunut, kuinka viritän aivoni opiskelutyöhön ja uudenlaiseen sosiaaliseen elämään monen kotiäitivuoden jälkeen. Lähipäivät Kuopiossa ovat kuitenkin olleet todellinen opiskelun suola! Perheellisenä äitinä olenkin yhtäkkiä saanut toisen elämän, jossa voin ilman keskeytyksiä osallistua luennoille, jutustella tauoilla rennosti uusien ystävien kanssa, syödä ruokani aivan rauhassa ja istuskella vessassakin ilman häiriöitä. Opiskelurauhan myötä lähipäiviin kuuluu raivoisaa näppäimistön sauhuamista ja rentoutumista kaupungilla tai saunassa, ei ollenkaan hullumpaa. Kääntöpuolena on sitten kuitenkin valtava ikävä lapsia sekä lasten sydäntäraastavat videopuhelut, joissa itketään puolin ja toisin. Kuopukseni oli 2,5-vuotias opintojen alkaessa ja etäisyytemme oli alkuun hänelle kova paikka.

Etäviikot kotona aiheuttavat enemmän haasteita ja aikataulutusta. Meillä on ollut MLL:n lastenhoitaja kotona kahdesti viikossa kolmen tunnin ajan, MLL:n lastenhoitohinnasto on opiskelijan kukkarolle sopiva. Sen lisäksi opiskelen usein ainakin toisen viikonloppuaamun ja loput sitten päiväuniaikaan tai iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Iltaisin tosin olen todella iltauninen sekä teinini usein kaipaa huomiota ja apua omiin läksyihinsä, joten keskittyminen ei aina onnistu. Kun aivot askartelevat jonkin tehtävän parissa päivän mittaan ja odottavat tehtäviin käsiksi pääsyä, on turhautuminen tullut tutuksi tunteeksi. Toisaalta multitaskaaminen tällä elämänkokemuksella onnistuu yllättävän hyvin ja olen todella tehokas, kun työskentelemään lopulta pääsen. Riittämättömyyden tunne seuraa kyllä, kun yrittää olla läsnäoleva äiti ja innovatiivinen opiskelija, joten armollisuutta itseään kohtaan on tärkeä osoittaa.

Opintojen rahoitus on sujunut minusta melko mallikkaasti. Kotihoidontuen lisäksi Kela perhekorotuksella varustettu opintotuki tuntuu aivan ruhtinaalliselta. Opintolaina kuuluu opiskelijalle varattuun tukipakettiin, se olisi melko edullista lainarahaa, mutta en ole sitä vielä tarvinnut. Myös opiskelijan asumislisää voi Kelalta hakea. Näiden lisäksi opiskelijakortilla saa alennuksia monesta paikasta ja opiskelijahintaista todella edullista ruokaa saa syödä kaikissa lähioppilaitoksissakin. Ensi syyskuussa jatkan opiskeluja aikuiskoulutustuella, jota voi hakea Työllisyysrahastosta kahdeksan työssäolovuoden sekä muutaman muun ehdon täyttyessä. Aikuiskoulutustukea on mahdollista saada 15 kuukautta ja tuen suuruus on suunnilleen 70% palkasta.

Opinnot tuovat valtavasti sisältöä elämään, kun saa voittaa itsensä ja astua aina vain uusille epämukavuusalueille. Opiskelun kautta olen saanut toteuttaa itseäni, löytää aivan uusia taitoja ja kykyjä itsessäni. Olen selvinnut kaikesta ensimmäisen opiskeluvuoden mukanaan tuomista haasteista ja kokenut onnistumisen iloa. Oletpa perheellinen tai perheetön ja harkitset unelma-alasi opintoja, rohkaisen sinua tavoittelemaan unelmiasi.

Aikuiskoulutustuki: https://www.tyollisyysrahasto.fi/

Asuminen: https://www.airbnb.fi/

Lastenhoito: https://www.mll.fi/vanhemmille/lastenhoitovalityspisteet/

Opintolaina: https://www.kela.fi/opintotuki-opintolaina

Opintotuki: https://www.kela.fi/opintotuki

Unelmat toteutuvat

Pitkään haaveissa ollut, elämäni ensimmäinen blogikirjoitukseni syntyy tässä. Rakastan kirjoittamista ja  pohdiskelua. Haluan kirjoittaa sanoja, jotka välittävät ja rakentavat. Ajatuksena minulla on kirjoittaa opiskelustani, omasta elämästäni ja elämän kipukohdista, raskaudesta, lapsista ja  imetyksestä, terveydestä sekä siitä, kun terveys horjuu. Olen kiinnostunut kiintymyssuhteista ja niiden vaikutuksesta vanhemmuuteen. Suurin osa teksteistäni on pohdintaa, mutta käytän myös lähdeviitteitä ja tykkään olla sotkeutumatta huuhaahan, tarkoitukseni on siis olla mahdollisimman objektiivinen. 

Elämä on usein haasteellisten ovien avaamista, joskus turhan korkeiden rappujen kapuamista, esteiden voittamista, vaikka ulkoisesti haavat eivät näykään. Etsin elämästä emotionaalista syvyyttä sekä kohtaamista. Eteenpäin minua on aina vienyt toivo, välittäminen ja halu ymmärtää sekä tarve omien rajojen määrittämiseen. Arvostan unelmointia, koska uskon, että jokaisella on mahdollisuus aktiivisesti niitä tavoitella ja erityisesti toteuttaa. Perhe-elämä, ystävät, hyvä musiikki luovat iloa, sävyjä ja värejä. Haluan täyttää blogini elämällä, siksi haluan kirjoittaa vaikeistakin asioista rehellisillä sanoilla. Tästä se alkaa, unelmien toteutuminen.