Vauvojen ruokailutapoja ja -tottumuksia on tutkittu vuosien saatossa paljon. Suositukset ovat muuttuneet täsmällisin väliajoin tutkimustiedon lisääntyessä. Suomessa Ruokavirasto sanoo viimeisen sanan siitä, mikä näyttäisi olevan ravitsemuksellisesti terveyttä edistävin tapa ruokkia jälkikasvuaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee täysimetystä 4-6 kuukauden ikään ja osittaisimetystä vuoden ikään tai niin pitkään kuin perhe haluaa. Jotta imetys onnistuisi, äidillä on oikeus saada tukea imetykseen. Imetysohjausta on syytä saada jo raskausaikana ja imetyksen ongelmatilanteissa. Imetystuen pitäisi olla laadukasta, saavutettavaa ja sisältää ajantasaista tietoa imetyksestä. Imetyspuhetta olisi tärkeä tuoda esille organisaatioissa ja yhteiskunnassa yhä laajemmin, jotta ilmapiiri muuttuisi vähitellen myönteisemmäksi lapsiperheitä ja imetystä kohtaan.

Vauvan kasvaessa normaalisti vanhempi voi luottaa siihen, että lapsentahtinen imetys on riittävää ravitsemuksellisesti ja kiinteiden ruokien aloituksen voi ajoittaa puolen vuoden ikään. Jos perheessä tai lähisuvussa kärsitään ruoka-aineallergioista, kannattaa kiinteät ruoat aloittaa 4-6 kuukauden iässä maisteluannoksilla. On tärkeä seurata vauvan viestintää ja valmiuksia kiinteiden ruokien aloituksen suhteen. Vauva, joka työntää ruoan kielellään pois suusta, ei ole vielä valmis maistelemaan kiinteää ruokaa. Vauva ilmaisee kiinnostustaan syömiseen seuraamalla tiukasti muiden perheenjäsenien ruokailua ja maiskuttamalla huuliaan. Kiinteitä ruokia on hyvä tarjoilla vauvalle sylissä istuma-asennossa, jos vauva ei vielä osaa istua itse syöttötuolissa.

Omin sormin syöminen on vauvalle luontainen tapa tutustua kiinteään ruokaan. Sormiruokailun englannin kielinen termi ”baby led weaning” kuvailee tapaa hieman paremmin. Sormiruokailu on vauvantahtista siirtymistä kotiruokaan ja koko perheen yhteiseen ruokailuun. Vauva on puuhassa aktiivinen osallistuja, joka saa valvottuna, mutta vapaasti omassa tahdissaan tutustua ruokaan kaikilla aisteillaan. Vauva on asiantuntija syömänsä ruoan määrässä, ja vanhemman vastuulla on tarjoilla säännöllisesti monipuolista ravintoa, määrät kasvavat kyllä pikkuhiljaa. Vuoden ikään saakka maito on vauvalle pääruoka, mutta puolivuotiaasta alkaen on hyvä tarjota ruokailevalle vauvalle pillimukista vettä.

Sormiruokailun aloittamiseen tarvitaan taito istua tukevasti selkä suorassa aikuisen sylissä tai syöttötuolissa, jotta vauva ei vedä ruokaa henkitorveen. Hyödyksi on silmän ja käden toimiva yhteistyö, jolloin vauva osaa viedä ruokapalan suuhunsa. Sormiruokailun turvallisuuden takaamiseksi vauvan ruokailua valvotaan koko ajan. Ruokia voi alusta saakka tarjota monipuolisesti, kuten höyrytettyjä kasviksia, pehmeitä hedelmiä ja marjoja, kypsennettyä mureaa kalaa tai lihaa sekä viljoja tömäköinä puuroina tai muffineina. Ruokapalojen on oltava reilun kokoisia, jotta vauva saa niistä hyvän otteen ja mutustella niistä omaan tahtiin sopivankokoisia suupaloja. Näin vauva omassa tahdissaan siirtyy perheen kotiruokaan, vauvanruokaa ei kuitenkaan mausteta sokerilla tai suolalla.

Mitä sitten kansainvälinen tutkimustieto sanoo sormiruokailusta? Tein pikaisen tietokantahaun Scopukseen hakusanalla ’baby AND led AND weaning’ ja rajasin artikkelit englannin kieleen ja vuosiin 2020-2022. Muutaman mielenkiintoisen artikkelin löysinkin. Tutkimuksista kävi ilmi, että sormiruokailu voi edistää imetystä ja kiinteiden ruokien syömistä. Usein aloittelevan sormiruokailijan ruokavalio saattaa olla vähäenergisempi ja yksipuolisempi, mutta ero soseruokailijoihin kurotaan 9-12 kuukauden ikään mennessä. Sormiruokailijat toisaalta ottivat energiansa tehokkaammin joko rintamaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta. Oksentelua ja kakomista ruokailun yhteydessä esiintynee yhtä usein sekä sormi- että soseruokailijoilla. Sormiruokailijat syövät mahdollisesti enemmän prosessoimattomia ruokia kuin soseruokailijat. Sormiruokailulla ei ole yhteyttä lasten painonkehitykseen tai vaikutusta ei-tarttuvien tautien ilmaantumiseen. Sormiruokaileva vauva ei myöskään leikki-ikäisenä ole luultavasti sen kiinnostuneempi ruoasta kuin soseruokittu vauva, tärkeintä on vanhempien myönteinen, kannustava ja lempeä asenne perheen ruokapöydässä.

Lisätietoa:

Bergamini M ym. 2022. Complementary Feeding Caregivers’ Practices and Growth, Risk of Overweight/Obesity, and Other Non-Communicable Diseases: A Systematic Review and Meta-Analysis. DOI: 10.3390/nu14132646

Bialek-Dratwa A ym. 2022. Traditional complementary feeding or BLW (Baby Led Weaning) method? – A cross-sectional study of Polish infants during complementary feeding. DOI: 10.3389/fped.2022.992244

Bocquet A ym. 2022. “Baby-led weaning” – Progress in infant feeding or risky trend? DOI: 10.1016/j.arcped.2022.08.012

Campeau M ym. 2021. The baby-led weaning method: A focus on mealtime behaviours, food acceptance and fine motor skills. DOI: 10.1111/nbu.12532

Simppeli sormiruokakeittiö. Mitä sormiruokailu on? https://simppelisormiruokakeittio.com/sormiruokailunabc