Tekstini on raakaversio vapaaehtoistyössäni laatimastani vanhemmuusosiosta. Lopullinen teksti ilmaantuu Imetyksen tuki ry:n verkkovalmennussivulle lähiaikoina.

Kaksi viivaa raskaustestissä muuttavat elämän. Sisälläsi alkaa matka vanhemmuuteen. Kaikki
vanhemmat kokevat vanhemmuuden omalla tavallaan ja jokainen raskaus kulkee eri tavalla.
Raskauden alussa fyysiset muutokset valtaavat vauvaa odottavan vanhemman ja vaikuttavat
tuttuihin elämän raameihin. Voit kokea alkuraskauden pahoinvoinnin ja väsymyksen lähes
huomaamattomina tai ne voivat viedä voimasi kokonaan. Fyysisten muutosten rinnalla ristiriitaiset
tunteet voivat täyttää mielesi, elämänmuutos tai pärjääminen vauvan kanssa voivat pelottaa, mutta
samalla olo herkistyy onnesta. Raskauden alussa voit ottaa yhteyttä neuvolaan, jossa voit
keskustella ajatuksistasi. Saat kuulla ensimmäisen kerran vauvan sydämensykkeen tai nähdä vauvan
liikkeet ultraäänitutkimuksessa ja vauva muuttuu todellisemmaksi.

Raskausaika

Kiintymys kohdussa kasvavaan vauvaan kehittyy raskauden edetessä. Mieleesi voi tulla omia
lapsuuskokemuksiasi, muistikuvia omista vanhemmistasi äitinä ja isänä sekä heidän tavastaan
kasvattaa. Saatat alkaa omien lapsuuskokemusten pohjalta pohtia sitä, millainen vanhempi itse
haluaisit olla, missä saattaisit tarvita apua ja mitkä arvot ovat itsellesi tärkeitä. Voit pohtia myös,
ketkä ovat luotettavia ihmisiä, joiden kanssa tuntuisi hyvältä jakaa vanhemmuutta ja joilta voi
pyytää tukea. Mielessäsi alkaa kehittyä mielikuvia omasta vauvasta ja sinusta vanhempana. Voit
miettiä, millainen vauva on, muistuttavatko luonteenpiirteet tai hiusten väri omiasi ja millainen lapsi
hänestä on tulossa.

Varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa alkaa raskausaikana, kun odottava vanhempi tuntee vauvan
liikkeitä kohdussa ja vanhemmat oppivat tuntemaan vauvan rytmiä ja temperamenttiakin. Voit
taputella ja silitellä vatsaa sekä jutella vauvalle. Vauva kuulee kohtuun odottavan vanhemman
sydämensykkeen. Kun vauva alkaa kuulla myös kohdun ulkopuolisia ääniä, hän vastaa
vanhemmille hiljentymällä kuuntelemaan puhetta tai potkaisemalla takaisin. Vauva havaitsee kohtuun valonhäivettä ja aistii odottavan vanhemman liikkeitä, mielialoja ja rytmejä. Saatat miettiä itsellesi sopivaa tapaa ruokkia vauvaa ja rinnat alkavat tuottaa ensimmäisiä maitopisaroita. Loppuraskaudessa synnytys ja kaipuu saada vauva vihdoin omaan syliin valtaavat mielesi ja mielikuvat vauvasta alkavat haihtua.

Syntymä

Synnytyksessä syntyy myös vanhempia, sillä jokainen vanhempi käy läpi omanlaisensa
synnytysmatkan ja siitä toipumisen. Raskausajan mielikuva vauvasta vaihtuu vastasyntyneen
ihmeeseen. Vauva henkäisee ensimmäisen kerran, hänelle annetaan aikaa ja rauhaa ryömiä
imettävän vanhemman rinnalle, ihokontaktin suojassa alkavat imetyksen ensihetket. Vauva pyrkii
ensikuukaudet tankkaamaan lämpöä, läheisyyttä ja pysymään lähelläsi, sillä vanhemman syli tuo
turvallisuutta ja pysyvyyttä.

Vauva-arki

Vauva nauttii yhteydestä vanhempiensa kanssa heti syntymästään alkaen. Vauva vastaa vanhempien
aloitteisiin oman temperamenttinsa mukaisesti. Vauva katsoo vanhempia silmiin ja vastaa
vanhemman ilmeisiin. Kun vietät aikaa vauvan kanssa hoitotoimenpiteiden aikana, silittelet pehmoista ihoa, pidät vauvaa sylissä ja jutustelet hänen kanssaan, pääsette vauvan kanssa läheiseen yhteyteen.
Vauva nauttii arjen samana toistuvista rutiineista. Esimerkiksi vauvahieronnan voi ottaa tavaksi
vaipanvaihdon tai kylvyn jälkeen, se on mukavaa yhdessäoloa. Vauvan vuorokausi kulkee lyhyissä
pätkissä ja haastaa vanhempien unentarvetta ja jaksamista. Sinun ja puolisosi kannattaa vuorotella
vauvanhoidossa. Unensaantia voit varmistaa ottamalla vauvan viereesi nukkumaan. Voit kokeilla
vauvan kantamista kantoliinassa tai -repussa. Voit ruokkia vauvaa aina, kun hänellä on nälkä, sillä silloin vastaat vauvalle hänen omalla kielellään ja vakuutat, että kaikki on hyvin, vanhemmat ovat
lähellä. Voit pohtia, mistä nautit vauvan kanssa ja mikä tuntuu haastavalta.

Yhdessä

Arjen rutiinien keskellä vanhempien mielessä voi olla huolia, siitä saako vauva varmasti riittävästi
ruokaa tai miksi vauva itkee. Huolehdi omista tarpeistasi ja hyvinvoinnistasi, ettei uupumus yllätä.
Sinun ei tarvitse jäädä yksin, vaan vanhemmuus saa olla yhteisöllistä, ajatuksia voi jakaa muiden
samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Neuvolan perhevalmennuksessa voit tavata muita
odottavia perheitä ja sosiaalisessa mediassa on useita erilaisia vertaistukiryhmiä vanhemmille,
vertaistuesta on paljon iloa. Voit pyytää apua aina, kun huomaat voimavarojesi ehtyvän tai vauva-
arjen kuormittavan sinua, sillä vauvaperheille suunnattua apua on saatavilla neuvolan sekä
vertaistuen kautta.

Parisuhde

Vauvan syntymän jälkeen vanhemmat kiinnittyvät vauvaan luonnollisella tavalla ja parisuhde jää
hetkeksi taka-alalle. Parisuhteessa molemmat kaipaavat yhteyttä ja sitoutumista. Sinun kannattaa
jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi puolison kanssa minäviesteillä: miltä sinusta itsestäsi tuntuu. Voitte
yhdessä pohtia kotitöiden lisääntymistä ja niiden tasaista jakamista, ajankäyttöä sekä vähäisemmän
yhteisen ajan ja läheisyyden tai etääntymisen merkitystä. Fyysisen läheisyyden hetket vähenevät
vauvan synnyttyä, mutta arjen pienillä läheisyydenosoituksilla on suuri vaikutus, pienet suukottelut
ja hipaisut vahvistavat yhteyttänne. Teille jää enemmän voimavaroja vanhemmuuteen, kun
parisuhde toimii.

Imetys vie paljon aikaa ensikuukausina, kun vauva tilaa maitoa ja viihtyy vanhemman lähellä
sylissä. Vaikka puolisona et voi imettää, sinulle jää tärkeä rooli huolehtia kodista ja imettävän
vanhemman hyvinvoinnista. Sitoutumalla kotitöihin mahdollistat imettävän vanhemman
keskittymisen vauvan ruokkimiseen ja luot imetyksen onnistumiselle otolliset puitteet. Kun vauva
viihtyy pitkiä aikoja rinnalla, voit tuoda imettävälle vanhemmalle evästä ja viihdykettä. Voitte
yhdessä koota imetyskorin, josta löytyy naposteltavaa ja juotavaa helposti, kun olet itse palannut
perhevapaalta töihin.

LÄHDELUETTELO

Ertmann R, Bang C, Kriegbaum M, Vaever M, Kragstrup J, Siersma V, Wilson P, Lutterodt M &
Smith-Nielsen J. What factors are most important for the development of the maternal-fetal
relationship? A prospective study among pregnant women in Danish general practice. BMC
Psychology 2021;9:2.

Hagar TK, Finkenauer C, van der Lippe T & Kluwer E. Changes in relationship commitment across
the transition to parenthood: pre-pregnancy happiness as a protective resource. Frontiers in
Psychology 2021;12.

Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen.
Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.
Lehtonen J, Valkonen-Korhonen M & Karjalainen P. Syntymän vaikutus lapsen psyykkiseen
kehitykseen. Katsaus. Duodecim 2018;134:910-916.

Malinen K. Parisuhde pikkulapsiperheessä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä: 2011.
Medvedev MM, Tumukunde V, Mambule I, Tann CJ, Waiswa P, Canter RR, Hansen CH, Ekirapa-
Kiracho E, Katumba K, Pitt C, Greco G, Brotherton H, Elbourne D, Seeley J, Nyirenda M, Allen E
& Lawn JE. Operationalising kangaroo mother care before stabilisation amongst low birth weight
neonates in Africa (OMWaNA): Protocol for a randomized controlled trial to examine mortality
impact in Uganda. Trials 2020;21.

Mäkelä J. Yhteisöllinen kasvatus – kukaan ei selviä vanhemmuudesta yksin. Teoksessa Hakulinen
T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta
käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.

Trombetta T, Giordano M, Santoniccolo F, Vismara L, Vedova D, Rollé L. Pre-natal attachment
and parent-to-infant attachment: a systematic review. Frontiers in Psychology 2021;12.

Zdolska-Wawrzkiewicz A, Chrzan-Detkos M, Pizunska D & Bidzan M. Attachment styles, various
maternal representations and a bond to a baby. International Journal of Environmental Research and
Public Health 2020;17:3363.