Terveys
Vanhemmuuden tukemisen perusta: Periaatteita ja vaikuttavia työmuotoja lasten ja…
Tekstini on esseetehtävä kurssilta Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena.
1 VANHEMMUUS
THL:n (2021) kyselytutkimusten mukaan suomalaisissa lapsiperheissä voidaan pääosin hyvin. Vanhemmat kokevat, että varhainen vuorovaikutus sujuu ja heillä on riittävästi tukiverkostoa. Kahden vanhemman perheissä arkielämä sujuu helpommin kuin yksinhuoltajaperheissä. Lasten hyvinvoinnin haasteina nousevat kiusaaminen kotona, varhaiskasvatuksessa tai vapaa-ajalla, lasten kokema lähisuhdeväkivalta, lasten altistuminen vanhempien humalahakuiselle juomiselle tai sen seurauksille, lasten sosiaalisten tai sosioemotionaalisten taitojen kehittyminen sekä lasten ylipaino. Lapsiperheiden hyvinvointia uhkaavat jaksamisen haasteet ja vanhemman uupuminen, perheiden kokema yksinäisyys, lähisuhdeväkivalta perheessä, lapsiperheköyhyys sekä varhaisen tuen tarve. Mediaseurantatehtävässä nousivat esille vanhempien kokemat masennus- ja ahdistusoireet, jotka erityisesti pandemia-aikana ovat lisääntyneet. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa olisi tärkeää huomioida tämä painoalue, koska vanhempien vointi heijastuu välillisesti suoraan lasten hyvinvointiin.
Lapsen hyvinvointi sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistuminen eivät voi toteutua ilman koko perheen ja parisuhteen hyvinvointia. Vanhemmuuteen tukeminen on lapsen ja vanhemman välisen kiintymyssuhteen ja varhaisen vuorovaikutuksen mahdollistamista optimaalisella tavalla, joka suojaa lapsen mielenterveyttä ja on yhteydessä hyvään terveyteen ja hyvinvointiin. (Pelkonen 2019) Vanhemmuuteen tukeminen kunnan ja kolmannen sektorin toimintana pohjautuu aina näyttöön perustuvaan tietoon. Tietoa toiminnan taustaksi saadaan esimerkiksi kouluterveyskyselystä ja LAPE-hankkeen eri maakuntahankkeiden tuloksista. Tutkimusnäyttöä hyödynnetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujen suunnittelussa. (Laajasalo & Santalahti 2019) Mielestäni moniammatillinen yhteistyö, vertaiskohtaamiset sekä perheiden oma asiantuntijuus ovat lähtökohtia perheiden palvelujen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa, jotta perheet kokisivat osallisuutta ja perheiden toimintakyky vahvistuisi.
2 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT
Käsittelen esseessäni alle kouluikäisten lasten ja perheiden palveluja sekä vanhemmuuden tukemisen periaatteita ja perustaa pienten lasten perheissä. Tein rajauksen, koska olen kiinnostunut varhaisten vuosien merkityksestä lapsen ja perheen hyvinvoinnille. Olen ennen opintojani työskennellyt äitiys- ja lastenneuvolassa, joten minusta on mielenkiintoista kurkistaa lasten ja perheen palveluihin tästä näkökulmasta.
Kunnan perhepalveluilla on lakisääteinen pohja. Terveydenhuoltolain (2010/1326) 15§ säädetään neuvolapalvelujen roolista vanhemmuuden ja perheen hyvinvoinnin tukijana. Sosiaalihuoltolaki (1982/710) säätää 17§ kunnan velvollisuudesta järjestää kasvatus- ja perheneuvontapalveluja sekä lastenvalvojan palveluja esimerkiksi eroperheissä. Lain 19§ mainitaan kasvatus- ja perheneuvontapalvelujen lasten myönteistä kehitystä edistävästä luonteesta. Lastensuojelulain (2007/417) 2§ täsmennetään vanhemmuuden tukemisen rooleja; vastuu lapsen hyvinvoinnista on pääasiallisesti perheillä, mutta perheiden kanssa toimivien tahojen on varhain tunnistettava huolenaiheita ja tarjottava ennaltaehkäisevää tukea ja tarvittaessa ohjattava perhe lastensuojelupalvelujen piiriin. Ennaltaehkäisevää vanhemmuuden tukea 3a§ mukaan ovat peruspalvelujen kohdennetut tukimuodot esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa tai äitiys- ja lastenneuvolassa. Kaikki perheiden kanssa työskentelevät tahot ovat siis velvollisia tunnistamaan varhaisia huolen merkkejä ja ottamaan ne puheeksi. Terveydenhoitajana koen, että perheet tunnistavat itse hyvin tuentarpeensa, mutta ammattilaisen aloite ja puheeksi otto voi auttaa heitä pyytämään apua.
Rytkösen (2021) mukaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen keskiössä on lapsen kasvu ja kehitys sekä oppimisen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Palvelut jaetaan yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn palveluihin, joita tarjotaan kaikille ja kohdennettuihin palveluihin, kun ennaltaehkäisevää tukea tarvitaan perheen kriiseissä, kuten erotilanteissa, jaksamisen tai kasvatuksen haasteissa. Kolmas sektori tarjoaa myös monipuolisia kohdennettuja palveluja. Kohdennettu varhainen tuki ja hoito tarjoaa perheille apua moniammatillisesti sosiaalityön, terapian, kuntoutuksen sekä lääkäri- ja psykologipalvelujen keinoin. Erityistä ja vaativaa erityistä tukea ja hoitoa tarjotaan perheille erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa sekä koulun tehostetun ja erityisen oppimisen keinoin.
Perhekeskuksia rakennetaan paraikaa ympäri Suomea ja ne ovat osa uudistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Perhekeskusmalli toimii moniammatillisena verkostona, joka kokoaa yhteen perheiden palvelut saman katon alle. Perhekeskukset tarjoavat sekä yleisen terveyden edistämisen palveluja että varhaisen tuen palveluja ja tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin, erityisen ja vaativan tuen palvelujen kanssa sekä kunnan muiden palvelujen kanssa. Perhekeskusmallin tavoitteena on olla lähellä perheitä matalan kynnyksen yksikkönä, tarjota perheille kohtaamispaikkoja, saada perheet mukaan kehittämään toimintaa ja tunnistaa huolia mahdollisimman varhain. (Rytkönen 2021) Perhekeskusmalli kuulostaa näin neuvolatyön ammattilaisen näkökulmasta erittäin tehokkaalta ja toimivalta työmuodolta perheiden keskuudessa. Olen huomannut, että perheet kaipaavat kohtaamista, verkostoitumista ja jatkuvuutta, mikä on tavoitteena perhekeskustoiminnassa. Perhekeskusmallissa huomioitiin mielestäni hyvin ohjaus ja tuki sovinnollisessa erossa ja molempien vanhempien vanhemmuuden jatkuminen, vanhempien ero vaikuttaa lapsen elämään pitkään. Perhekeskusmallissa tuli esille myös perheiden monikulttuurisuus ja -muotoisuus. Perheiden sovinnollinen ero ja monimuotoisuus vaativat runsaasti osaamista ammattilaisilta ja toivon, että myös täydennyskoulutusta olisi jatkuvasti, koska osaamisen alue on laaja.
Mäkelä (2019) kirjoitti hienosti yhteisöllisestä vanhemmuudesta. Yhteisöllinen vanhemmuus kannattelee vanhempia, huomioi heidän tarpeensa ja sallii vanhemmille kahdenkeskistä aikaa. Yhteisössä vanhemmat saavat varhaisesti tukea tarvitsevuuden ja avuttomuuden tunteisiinsa lapsenhoidossa. Nykypäivänä yhteisöllisyys vanhemmuuden tukena on yhä harvinaisempaa ja vanhempien jaksaminen haavoittuvampaa ja saattaa siksi johtaa uupumukseen ja masennukseen. Uupumus ja masennus vaikeuttavat vanhempien ja lapsen kiintymyssuhteen muodostumista, varhaista vuorovaikutusta ja lapsen hermoston normaalia kehittymistä. Parisuhteen hoitamiseen ei aina jää aikaa tai voimia. Rytkösen (2021) mukaan perhekeskusten perheiden kohtaamispaikat vastata vanhemmuuden tuen tarpeeseen ja tarjota vertaistukea erilaisiin elämänvaiheisiin. Kohtaamispaikoissa on mahdollista järjestää matalan kynnyksen toimintaa perheille erilaisten teemojen ympärillä ja lisäksi tavoitteellisempaa ryhmätoimintaa, kuten monialaista perhevalmennusta ja monialaisia vanhempainiltoja varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tai kohdennettuja vanhempainryhmiä. Jäin miettimään, että koska käytännössä ryhmätoimintaan eivät usein osallistu ne perheet, jotka eniten tukea tarvitsisivat, niin kuinka heitä motivoitaisi mukaan.
Käsittelen seuraavaksi eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa tuetaan vanhemmuutta. Valitsen käsiteltäväksi yhden palvelun jokaisesta eri lohkosta, joissa palveluja tarjotaan ja tarkastelen menetelmiä ja tavoitteita vanhemmuuden tukemisessa.
2.1 Yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn palvelut: Äitiys- ja lastenneuvola
Äitiys- ja lastenneuvolan toimintaa ja sen velvollisuutta vanhemmuuden tukemiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (2011/338). Asetuksen 14§ kerrotaan neuvolassa annettavasta terveysneuvonnasta, jonka pitää olla näyttöön perustuvaa, yksilöllistä, voimaannuttavaa sekä vanhemmuutta että varhaista vuorovaikutusta tukevaa. Äitiys- ja lastenneuvolassa tuetaan vanhemmuutta raskauden alusta alkaen antamalla tietoa vanhemmuuteen kasvamisesta ja uuden elämänvaiheen aiheuttamista muutoksista. Terveydenhoitaja tukee vanhempia neuvolan määräaikaistarkastuksissa, kotikäynneillä ja vanhempainryhmissä keskustelemalla ja virittämällä ajatuksia sekä antamalla kirjallista materiaalia. (Hakulinen 2019) Vanhempien saama tuki vaikuttaa myönteisesti perheiden hyvinvointiin ja ennaltaehkäisee lasten käytösongelmia, kaltoinkohtelua ja koko perheen mielenterveysongelmia. Erityisesti terveydenhoitajan kotikäyntien vaikuttavuudesta vanhemmuuden tukemiseen on näyttöä, kotikäyntien myötä perheen varhainen vuorovaikutus ja lapsen sosioemotionaalinen kehitys vahvistuvat. (Laajasalo & Santalahti 2019)
Laajoissa terveystarkastuksissa perhe tapaa neuvolalääkärin ja saa täytettäväkseen voimavaralomakkeen, jonka pohjalta keskustelua herätellään. Tärkeiksi keskustelunaiheiksi nousevat usein vanhempien omat lapsuudenkokemukset, tukiverkostojen muodostuminen, kiintymyssuhteen ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittyminen vanhempien ja lapsen välillä sekä vanhempien raskauden aikana heräävät mielikuvat vauvasta. Lastenneuvolassa terveydenhoitaja vahvistaa vanhempien pystyvyyttä ja onnistumisen kokemuksia sekä sanoittaa vauvan tarpeita. Terveydenhoitaja kertoo alueellisesta tukitoiminnasta, vertaistuesta ja kolmannen sektorin tarjonnasta ja rohkaisee vanhempia osallistumaan toimintaan ja tutustumaan toisiin perheisiin. Vanhempien on tärkeä jakaa vanhemmuutta keskenään ja rohkeasti pyytää apua, jotta ennaltaehkäistään perheiden väsymistä. Neuvolan rooli korostuu terveysneuvonnassa, varhaisten huolenaiheiden tunnistamisessa ja palveluihin ohjaamisessa sekä myös parisuhteen vahvistamisessa. (Hakulinen 2019)
Perheiden täyttämä voimavaralomake toimii erittäin hyvänä keskustelunavaajana ja siihen on helppo kirjoittaa vaikeampiakin asioita, joita ei muuten ottaisi puheeksi. Terveydenhoitajana olen huomannut, että kaikkein parhaimmat keskustelut syntyvät usein vanhempien omista lapsuusajan kiintymyssuhteista ja niiden vaikutuksesta omaan vanhemmuuteen. Raskausaikana vanhempien mieliin kasvavasta mielikuvavauvasta keskustelu taas tuntuu hämmentävän monia vanhempia, olen pohtinut, onko tämä jokin nykyajan ilmiö, että ihmiset vieraantuvat omista ajatuksistaan ja tunteistaan vai onko mielikuvia vaikea tunnistaa. Nämä perheet hakeutuvat myös hieman useammin muiden tukimuotojen piiriin, esimerkiksi neuvolan perhetyössä pureudutaan mielikuvavauvan löytämiseen.
Tulevaisuudessa neuvolalta toivotaan yhä enemmän joustavuutta ja kykyä vastata perhe-elämän haasteisiin perhekeskuksen asiantuntijatahona. Neuvolassa tarvitaan osaavaa henkilöstöä, laadukasta täydennyskoulutusta ja resursseja työhön. Perhekeskuksissa työskentely on yhä moniammatillisempaa, mikä tukee perheiden kanssa tehtävää työtä. Isien tukeminen jaetussa vanhemmuudessa on vaikuttavaa toimintaa perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Neuvolan digitaalisia palveluja ollaan lisäämässä ja tulevaisuudessa se helpottaa perheiden asiointia ja palvelujen saavutettavuutta. (Hakulinen 2019) Nostaisin vielä tässä esiin omassa työssäni paljon kohtaamani monikulttuuriset perheet ja heidän suuritarpeisuutensa. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä lisää ymmärrystä eri kulttuureista ja toisaalta siitä, millaista heidän elämänsä on Suomessa. Monikulttuuriset perheet käyttävät yleensä monipuolisesti tukipalveluja, mutta osa heistä kokee viranomaiset ja heidän toimintansa erittäin uhkaavana.
2.2 Kohdennetun ennaltaehkäisevän tuen palvelut: Neuvolan perhetyö
Neuvolan perhetyössä ennaltaehkäisevät terveys- ja sosiaalipalvelut kohtaavat ja toimivat moniammatillisesti perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea perhettä varhaisessa vaiheessa, jos perheen tukiverkostot ovat vähäiset tai vanhempien mielikuvat vauvasta eivät ole heränneet ja varhaisen vuorovaikutuksen toimimisessa on epävarmuutta. Perhetyöntekijä tukee myös nuoria vanhempia, yksinhuoltajaperheitä, perheitä, joissa on kriisitilanne tai vanhemmilla on jotain huolta. (Huisko & Kemppainen 2007) Neuvolan perhetyö on vapaaehtoista maksutonta ja lyhytaikaista keskusteluapua silloin, kun neuvolan keinot eivät enää riitä, mutta lastensuojelun tukea ei vielä tarvita. Neuvolan perhetyöntekijä työskentelee yhteistyössä neuvolan terveydenhoitajan ja muiden ammattilaisten kanssa. Jos terveydenhoitajalle nousee lievä huoli perheen tilanteesta, hän tekee lähetteen perhetyöhön. Perhetyöntekijä tapaa perheitä usein kotona ja tukee vanhemmuutta keskustelemalla perheen kanssa. Neuvolan perhetyössä otetaan puheeksi lasten kasvatus, vanhempien jaksaminen sekä elämän- ja arjenhallinta kotona. Perhetyöntekijä vahvistaa perheen vuorovaikutus- ja ihmissuhteita ja tukiverkostoja sekä tukee perheen toimintakykyä. (Rautio 2016, Pelkonen 2019)
Rytkösen (2021) mukaan ehkäisevä perhetyö on kustannustehokasta ja vaikuttavaa työtä, kun sitä verrataan tavanomaisiin lapsiperhepalveluihin. Omalla työpaikallani neuvolan perhetyöntekijä tekee varhaisen vuorovaikutuksen haastattelun kaikille ensimmäistä lastaan odottaville perheille, mikä mielestäni tukee vanhemmuuden ensiaskeleita hienosti ja perheet ovat myös tyytyväisiä palveluun. Perhetyöntekijä on haastattelun jälkeen tutumpi ja perheiden on helpompi ottaa häneen yhteyttä myöhemminkin. Näin ennaltaehkäisevä palvelu voi säästää monia myöhäisempiä tukimuotoja sekä säästää rahaa, aikaa ja vaivaa sekä perheiltä että ammattilaisilta.
2.3 Kohdennetun varhaisen tuen ja hoidon palvelut: Perhe- ja kasvatusneuvonta
Perhe- ja kasvatusneuvonta, jota annetaan esimerkiksi perheneuvoloissa, on kohdennettua varhaista tukea vanhemmuuteen. Perhe- ja kasvatusneuvonta käyttää vanhemmuuden tukemisessa vaikuttaviksi todettuja ja näyttöön perustuvia menetelmiä, jotka ovat syntyneet kansainvälisen kokemuksen ja suomalaisten toimijoiden yhteistyönä ja koottu Kasvun tuki -työkalupakkiin. Esittelen tässä työkalupakin menetelmät Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmätoiminnan ja Voimaperheet. (Laajasalo & Santalahti 2019) Perhe voi hakeutua perheneuvontaan itse tai työntekijän huolen kautta ja palvelut ovat maksuttomia. Omassa työssäni teen melko paljon lähetteitä perheneuvolaan, neuvolapsykologille tai muihin terapiapalveluihin, usein varhaisen tuen tarve on helppo tunnistaa, mutta välillä on vain epämääräinen tunne siitä, että kaikki ei ole hyvin, silloin puheeksi otto tuntuu vaikealta. Siksi moniammatillinen arvio, kuten varhaiskasvatuksen havainnot ovat työntekijällekin suureksi tueksi. Perheet ottavat kuitenkin lähetteet yleensä hyvin vastaan, kun heidät kohtaa lämpimästi ja tuo esiin huolen lisäksi myös havaitut voimavarat ja vahvuudet. Perheissä on paljon epävarmuutta, yksinäisyyttä ja uupumusta.
Ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmät on suunnattu 3-12 -vuotiaiden lasten perheille, joissa lapsilla on havaittu käytösoireilua tai sitä halutaan ennaltaehkäistä. Toiminta on suunnattu vanhemmille, joille annetaan työkaluja leikkiin ja yhdessäoloon lapsen kanssa, rajojen turvalliseen pitämiseen, lapsen kehitystason huomioonottamiseen sekä voimavaralähtöiseen kasvatukseen. Lapsen ja vanhemman myönteisen vuorovaikutuksen vahvistuminen ennaltaehkäisee isompia ongelmia. Voimaperheet on suunnattu käytösoireilevien alle kouluikäisten lasten perheille ja toimii vanhempainohjauksena etämenetelmin. Perheet seulotaan nelivuotisneuvolan määräaikaistarkastuksessa ja huolen herätessä heidät ohjataan Voimaperheet-ryhmään. Perhevalmentaja seuraa perhettä verkkosivuston ja seurantapuhelujen kautta. Tavoitteena on tuoda perheelle käytännön harjoituksia ja uusia taitoja vaikeisiin tilanteisiin. (Kasvun tuki 2021) Nelivuotisneuvolan tarkastus on laaja-alainen ja tuo esille moniammatillisesti terveydenhoitajan havaintojen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja neuvolalääkärin näkemykset. Omalla työpaikallani ei ainakaan vielä ole käytössä Voimaperheet-kyselyä, mutta olisi mielenkiintoista alkaa sitä käyttää.
2.4 Erityisen ja vaativan erityisen tuen ja hoidon palvelut: Lastensuojelu
Huoli perheestä voi säilyä, koska ennaltaehkäisevät tai kohdennetut tukimuodot eivät auta perhettä riittävästi. Lastensuojelulain (2007/417) 4§ nostaa esille lapsen edun, jonka täytyy toteutua, lapsella on oikeus saada hoivaa ja kehitysrauha turvallisessa kasvuympäristössä, jossa on läheisiä ihmissuhteita sekä saada osallisuuden kokemuksia. Kunnan velvollisuus on 12§ mukaan laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa on selvitys lasten hyvinvoinnista, lastensuojelun tarpeesta ja resursseista kunnassa. Lastensuojelun palveluntarpeen arviointi käynnistyy yhteydenotosta sosiaalihuoltoon tai lastensuojeluilmoituksesta (Rytkönen 2021b).
Lastensuojelun työote vanhemmuuden tukemisessa on sekä ennaltaehkäisevä että korjaava. Lastensuojelu tarjoaa sekä avohuollon tukitoimia että sijoitukseen ja huostaanottoon liittyviä palveluja sekä sijais- ja jälkihuoltoa. Lastensuojelu voi järjestää lapselle ja perheelle tukea haasteiden selvittämiseen ja kartoittamiseen, hoito- ja terapiapalveluja, tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta sekä tukea perhettä taloudellisesti. Toimenpiteiden tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja auttaa perheitä arjenhallinnassa ja ihmissuhteiden ylläpitämisessä. Jos avohuollon tukitoimet eivät vähennä lapsen kehitykseen kohdistuvaa uhkaa, niin lastensuojelu tekee päätöksen lapsen kiireettömästä tai kiireellisestä sijoituksesta perheen ulkopuolelle. (Rytkönen 2021b) Olen kohdannut lastensuojelun piirissä olevia perheitä ja sijoitettuja lapsia työssäni. Perheet tarvitsevat myös silloin paljon tukea, varsinkin jos lastensuojelu on kuormittunut ja tukitoimet etenevät hitaasti. Vaitiolovelvollisuus estää yhä neuvolan ja lastensuojelun yhteistyötä, eikä tietoa neuvolaan saa, vaikka siitä olisi apua oman työn suunnittelussa.
3 HUOMAA HYVÄ PERHEESSÄ
Vanhemmuuden tukemiseen on useita vaikuttavia toimijoita ja menetelmiä, mutta vanhemmuuden tukemiseen tarvitaan monialaista ja -ammatillista yhteistyötä, eikä yksi toimija tai menetelmä ole toista parempi. Vanhempien voimavarojen ja vahvuuksien huomaaminen ja tukeminen on vanhemmuuden tukemisen ydinaluetta ja kaikki perheiden kanssa töitä tekevät ammattilaiset voivat olla osaltaan sitä toteuttamassa. Perhe on tärkeää kohdata kiireettömästi ja nostaa esille perheen voimavaroja ja omaa asiantuntijuutta, vanhemmuuden haasteet ja kipukohdat on tärkeää ottaa puheeksi suoraan ja yksilölähtöisesti. Mielikuvia vauvasta sekä vauvan ja vanhemman syntyvää kiintymyssuhdetta ja parisuhteen vuorovaikutustaitoja on hyvä herätellä koko perheessä. Tietoa on tärkeää tarjota ja etsiä sitä sekä sopivaa tukimuotoa yhdessä perheen kanssa. (Valden 2019)
Valtaosa suomalaisista perheistä ja lapsista voi hyvin. Ennaltaehkäisevä työ on vaikuttavaa kaikissa perheiden palveluissa. Kun perheet tulevat palvelujen asiakkaiksi tai kohtaavat vertaistukea, he kaipaavat lämmintä kohtaamista ihmisinä. Hyvä hoitosuhde, jossa vahvuudet ja voimavarat nousevat keskiöön ja jossa toteutuu myös jatkuvuus, tukee perhettä heidän matkallaan. Vanhemmille on tärkeää puhua omasta lapsesta ja itsestä vanhempina, nostaa esiin haasteita. Vanhemmuuden tukemisen ammattilaiset tarvitsevat oman osaamisen päivittämistä ja täydennyskoulutusta sekä työnohjausta, jotta he jaksaisivat uupumatta tehdä vaativaa ja joka päivä erilaista työtä. Uutta näyttöön perustuvaa tietoa onkin siksi tärkeä tuottaa, jotta palvelut pysyvät ajan tasalla perheiden kanssa. Perhekeskusmalli tuo osallisuutta ja kaivattuja verkostoja ja on uudistuksena mielestäni hyvin lähellä sitä, mitä perheet arjessaan kaipaavat.
LÄHDELUETTELO
Hakulinen T. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa. Teoksessa Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.
Huisko M-L & Kemppainen J. Neuvolan perhetyöllä varhaista tukea ja voimavaroja vanhemmuuteen Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa. Teoksessa Armanto A & Koistinen P (toim.). Neuvolatyön käsikirja. Karisto Oy, Hämeenlinna 2007.
Kasvun tuki. Vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde. Työmenetelmät. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/ (Luettu 22.4.2021)
Mäkelä J. Yhteisöllinen kasvatus – kukaan ei selviä vanhemmuudesta yksin. Teoksessa Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.
Laajasalo T & Santalahti P. Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen menetelmät. Teoksessa Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.
Lastensuojelulaki. 2007/417. Annettu Helsingissä 13.4.2007. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 (Luettu 19.4.2021)
Pelkonen M. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki perhekeskuksen ydintehtävänä. Teoksessa Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.
Rytkönen M. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kasvun tukena. Johdatus opintojaksolle 4/2021a. Luento Itä-Suomen yliopistossa. (Kuunneltu 8.4.2021)
Rytkönen M. Lastensuojelu. Johdatus opintojaksolle 4/2021b. Luento Itä-Suomen yliopistossa. (Kuunneltu 22.4.2021)
Sairausvakuutuslaki. 2004/1224. Annettu Helsingissä 21.12.2004. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041224?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sairausvakuutuslaki (Luettu 22.4.2021)
Sosiaalihuoltolaki. 1982/710. Annettu Helsingissä 17.9.1982. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki (Luettu 19.4.2021)
Terveydenhuoltolaki. 2010/1326. Annettu Helsingissä 30.12.2010. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326 (Luettu 19.4.2021)
Työsopimuslaki. 2001/55. Annettu Helsingissä 26.1.2005. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6sopimuslaki (Luettu 22.4.2021)
THL. Lapset, nuoret ja perheet. Hyvinvointi ja terveys. Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/lasten-ja-lapsiperheiden-hyvinvointi (Luettu 19.4.2021)
Valden T. Huomaa hyvä vanhemmuudessa – minimien tunnistamista ja määrittelyä Pirkanmaalla. Teoksessa Hakulinen T, Laajasalo T & Mäkelä J (toim.). Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Punamusta, Helsinki: 2019.
