Tekstini on oppimistehtävä kurssilta Johdatus sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on perusta kestävän kehityksen mallissa, jossa tavoitteena on rakentaa yhdenvertaista, turvallista, oikeudenmukaista sekä taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea. Yhteistyötä tarvitaan kaikilla osa-alueilla sekä julkisen vallan hallintoalueilla, jotta tulevaisuudessa palvelut olisivat toimivia ja vastaisivat tarpeisiin. (Valtioneuvosto 2019) Sosiaali- ja terveysohjelman uudistamisella tavoitellaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjolla kaikille tasavertaisesti ja että palvelut keskittyvät ennaltaehkäisyyn sekä löytyvät samasta paikasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita uudistamalla voidaan säästää kustannuksia ja taata palvelujen kestävyys ja säilyvyys. (Valtioneuvosto 2020)

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman (Valtioneuvosto 2019) mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen taustalla ovat terveyserojen lisääntyminen eri väestöryhmissä, eriarvoisuuden kasvaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja kuntien erilaiset väestöpohjat ja -rakenteet. Työvoimaa on ollut vaikea saada tasavertaisesti eri osiin Suomea ja kuntien tavat järjestää palveluja ovat olleet kirjavia, mitkä ovat osaltaan vaikuttaneet palvelujen laatuun. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen myötä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä siirtyy kunnilta itsehallinnollisille hyvinvointialueille, jotka huolehtivat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta, kunnille jää vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Palveluja järjestetään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hyvinvointialueet saavat valtion rahoitusta ja noudattelevat erikoissairaanhoidon erityisvastuualueiden rajoja. Uudellemaalle sovitellaan erillisratkaisua väestöpohjan monimuotoisuuden vuoksi. (Valtioneuvosto 2020)

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen perustana on lainsäädäntö, joka mahdollistaa yhdenvertaisen toiminnan eri alueilla Suomessa. Lainsäädäntö huolehtii myös rahoituksen pysyvyydestä. Lainsäädäntöön kuuluvat sote-maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla sekä sote-maakuntien rahoituslaki. (Valtioneuvosto 2020)

Väestöpohja on Suomessa alueellisesti hyvin erilainen. Työikäistä väestöä ja lapsiperheitä on vuosikymmenten mittaan muuttanut Pohjois- ja Itä-Suomesta Etelä-Suomen suuntaan kaupunkeihin palvelujen ja työpaikkojen perässä ja maaseudulle pohjoiseen ja itään on jäänyt ikääntyneempää väestöä. Maahanmuuttajat lapsineen jäävät myös usein eteläiseen Suomeen, Etelä-Suomessa väestöpohja on siksi monimuotoisempaa. Ikääntyvillä sairastavuus on erilaista kuin lapsilla ja työikäisillä. Ikääntyvät sairastavat enemmän kansansairauksia, kuten muistisairauksia, kakkostyypin diabetesta tai sydän- ja verisuonitauteja, lapset taas infektiosairauksia ja työikäiset saattavat kärsiä yleisistä työkykyyn vaikuttavista sairauksista, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista tai masennuksesta. (THL 2019) Sen lisäksi, että työikäinen väestö on keskittynyt Etelä-Suomeen, sairastavuuteen vaikuttaa myös se, että Suomen väestörakenne on muuttumassa. Syntyvyys on vähenemässä, työikäisten määrä on vähenemässä ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvamassa. (Kuntaliitto 2020)

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisessa on tavoitteena parantaa eri ikäisten ihmisten palvelujen saatavuutta erilaisten ohjelmien ja hankkeiden avulla. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tähdätään ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman avulla. Perhekeskuksissa perheet saavat palvelut helposti ja moniammatillisen työn keinoin, päihde- ja mielenterveyshaasteisiin sekä lastensuojeluun kiinnitetään erityistä huomiota. Sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi tekevät hallintojen välistä yhteistyötä, jotta perheet kohdattaisi kokonaisvaltaisesti. (Valtioneuvosto 2020) Omassa työssäni äitiys- ja lastenneuvolassa kohtaan paljon hyvinvoinnin eriarvoisuutta, mielenterveysongelmia tai lastensuojelullisia huolia, joten mielestäni nämä painotukset perheiden palveluissa kuulostavat järkeviltä.

Työikäisten kohdalla sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisella tavoitellaan eriarvoisuuden vähentämistä ennaltaehkäisevän sosiaalihuollon keinoin. Työssäkäyvät tavoitetaan työterveyshuollon kautta, mutta työttömät ja syrjäytymisuhassa olevat ihmiset on tärkeää saada palvelujen piiriin. Työkykyä ja työllistymistä tuetaan Työkykyohjelman avulla, jossa tarvitaan hallintoalojen ja ammattiosaajien moniammatillista työotetta ongelmien ehkäisemiseksi. (Valtioneuvosto 2020) Mielestäni huono-osaisuuden vähentämiseksi ja poistamiseksi tarvitaan toisaalta poikkihallinnollista yhteistyötä että jalkautuvaa ja etsivää sosiaalityötä. Palvelujärjestelmät voivat osaltaan vahvistaa eriarvoisuutta, joten järjestelmän uudistamisessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, ettei mikään väestöryhmä jää heikompaan osaan tai ulkopuolelle. Huono-osaisten kohtaamisessa pitäisi toimia moniammatillisesti ja kohdata ihmisiä aidosti.

Ikääntyneiden määrä Suomessa lisääntyy, koska eliniänodote kasvaa. Toisaalta ikääntyneiden toimintakyky on tulevaisuudessa yhä parempi, mutta myös vakavat kansansairaudet lisääntyvät. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisessa on tavoitteina ikääntyneiden palvelujen parantaminen kustannustehokkaasti ja inhmillisesti sekä toimintakyvyn edistäminen. Kotihoidon kehittämishankkeessa tarkoituksena on lisätä kuntouttavaa työotetta ja lisätä resursseja virka-ajan ulkopuolelle sekä hätätilanteisiin. Omaishoitajien raskasta työkuormaa tavoitellaan kevennettäväksi sijaisjärjestelyillä. (Valtioneuvosto 2020) Omaishoitajien panoksen myötä ikääntynyt saa todennäköisesti asua kotona pitempään. Omaishoitajien jaksamiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota myös vapaapäivien varmistamisen lisäksi, he tarvitsevat tietoa esimerkiksi tukijärjestöistä.

Suuri osa ikääntyneistä asuu yksin ja toimintakyvyssä näkyvät eriarvoisuuden aiheuttamat haasteet. Järjestöt järjestävät monenlaista vapaaehtoistyömuotoa, vapaaehtoistyö tuo hyötyjä sekä sitä tekeville että sen palveluista nauttiville. Ikääntyville on suunnattu digitalisaation ja teknologian keinoin erilaisia apuvälineitä, joilla voidaan saada turvaa asumiseen ja kotona selviytymiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat eniten muistisairauksista kärsivät henkilöt. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020) Muistisairaus on mahdollista todeta hyvin varhain, jolloin sen hoito onnistuu paremmin ja tuo lisää elinvuosia, mutta muistisairauksissa on kuitenkin yhä häpeän leimaa, eikä muistisairaalla ole välttämättä sairauden tunnetta. Uudistetussa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä olisi mahdollisuus tavoittaa ikääntyviä etsivän työn keinoin ja järjestää ikääntyneille terveysneuvontaa ja tunnistaa alkavia muistisairauksia, mikä edistäisi myös fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä turvallista asumista.

Sosiaaliturvan menot ovat kasvaneet pikkuhiljaa ja eniten menoja kasvattavat toimeentuloturvan takaaminen ikääntyneille sekä terveyden- että sairaanhoidon palvelut muille kansalaisille. Lisäksi sosiaaliturva tukee asumisessa, työttömyyden aikana tai perheen kasvaessa. (THL 2020b) Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet vielä voimakkaammin kuin sosiaaliturvamenot. Eniten menoja kasvattavat erikoissairaanhoidon palvelut erityisesti somaattisella puolella ja avohoidon sairausvakuutuksen korvaamat reseptilääkkeet, mutta kustannuksia tulee myös perusterveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palveluista. (THL 2020c)

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen yhtenä tavoitteena on vähentää kustannuksia. Niihin voidaan vaikuttaa monin eri keinoin, kuten painottamalla sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista hyvinvoinnin haasteisiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen myötä Suomeen perustetaan uusia kokonaisvaltaisemmin toimivia sosiaali- ja terveyskeskuksia, joista avun saa kustannustehokkaasti, sujuvasti, asiaskaslähtöisesti ja oikea-aikaisesti. Näissä keskuksissa tarjotaan aiempaa enemmän digitaalisia palveluja, matalan kynnyksen palveluja, ilta- ja viikonloppuvastaanottoja. Asiakkaalle annetaan enemmän vastuuta ja itsemääräämisoikeutta omasta hoidostaan. Samalla hoidon laatu ja saavutettavuus paranevat. (Valtioneuvosto 2020)

Asiakkaan näkökulmasta suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat jo täyttäneet tehtävänsä ja odotuksensa, asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä tarjolla oleviin palveluihin (Kuntaliitto 2020). On hyvä miettiä, että kuinka suomalaiset pärjäävät muutoksessa ja ottavat vastaan vanhoja palveluja uudistetussa paketissa. Vastuu omasta hoidosta voi asiakkaasta tuntua näppärältä, kun voi digitaalisen palvelun kautta ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveyskeskukseen mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Hoito voi sujua paljon nopeammin kuin aikaisemmin vastaanotolle jonottamalla. Toisaalta vaivoja voi jäädä hoitamatta tai niistä haetaan joskus väärääkin tietoa internetistä. Siksipä sosiaali- ja terveysalan sekä muiden hallintoalojen pitäisi pohtia terveydenlukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia, jotta asiakkailla on itsemääräämisoikeuden mahdollistamiseksi tasavertaisia voimavaroja. Digitaalinen yhteys sosiaali- ja terveyskeskukseen voi tuntua myös kasvottomalta, eikä asiakas saa kohtaamisen tai kuulluksi tulemisen tunnetta. Ikääntyneille digitaalisten palvelujen käyttäminen voi tuntua haasteelliselta, digitaalisten palvelujen ohessa pitää huomioida niiden käyttöönottoohjaus.

Hyvien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen taustalla on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö ja toimiva johtajuus. Hyvä johtaja tukee osaamista sekä viestii tehokkaasti ja läpinäkyvästi, jotta työntekijöille jää osallisuuden tunne työyhteisössä ja huolehtii laadukkaasta perehdytyksestä. Työnhyvinvointia lisäävät kehityskeskustelut, työnohjaus ja työterveyshuollon palvelut. Työn joustavuus moniammatillisen yhteistyön muodossa vaikuttaa työn laatuun, työssä viihtyvyyteen ja tuo myös turvaa työntekijöille. (Viitala ym. 2017) Työelämässä olen huomannut johtajuuden merkityksen työviihtyvyydessä ja työn sujuvuudessa sekä motivaatiossa. Ilman hyvää johtajuutta työn tekemisen mielekkyys vähenee, koska työntekijä kokee olevansa yksin ja ilman tukea. Hyvä johtaja osallistaa alaisensa ja johtaminen tapahtuu vastuullisesti yhteistyönä.

Uusissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa pyritään toimimaan asiakaslähtöisesti tutkitun tiedon pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotettu tutkittu tieto otetaan käyttöön systemaattisesti ja tehokkaasti. Se onnistuu yhteisten tietojärjestelmien ja tiedonkulun tehostamisen myötä. (Valtioneuvosto 2020) Pidän itse todella tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset on koulutettu ajanmukaisesti ja heille annetaan säännölllisesti täydennyskoulutusta. Säännöllinen kouluttautuminen tasavertaistaa annettuja palveluja ja hoitoa annetaan tutkitun tiedon pohjalta. Tiedonkulkuun työpaikoilla on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä joskus tieto ei kulje kaikille, siinä on tulkinnanmahdollisuuksia tai sama tieto tulee monta kertaa. Moniammatillista yhteistyötä painotetaan aiempaa enemmän; asiakas saa yksilöllisempää palvelua, eikä hänen tarvitse asioida saman asian vuoksi useissa paikoissa, jolloin aikaa ja voimavaroja säästyy sekä työntekijöiltä että asiakkaalta. Moniammatillinen yhteistyö vaikuttaa myös työntekijöiden osaamiseen ja työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota aiempaa enemmän. (Kuntaliitto 2020)

Suomalaista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on tarpeen uudistaa väestörakenteen muuttumisen, alueellisten erilaisten väestöpohjien, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden vuoksi. Eri ikäryhmien palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen kiinnitetään uudistamisen myötä tarkemmin huomiota, mikä vähentää suomalaisten hyvinvoinnin eriarvoisuutta. Ikääntyvän kansakunnan erityistarpeisiin luodaan tulevaisuudessa kestävämpää järjestelmää, joka vastaa paremmin lisääntyvien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon sekä kuntoutukseen ja ikääntyvien sosiaalisiin tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssäjaksamiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ja työssä viihtyvyyttä lisätään, mikä lisää hoidon laatua ja vahvistaa työntekijöiden pysyvyyttä. Terveydenhuollon ammattilaisena näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä.  

Lainsäädäntö

Valitsin tehtävään terveydenhuoltolain, mielenterveyslain, sosiaalihuoltolain, lain potilaan asemasta ja oikeuksista sekä päihdehuoltolain. Työskentelen neuvolan terveydenhoitajana ja työni tausta sekä perusta kiinnostavat, siksi valitsin terveydenhuoltolain sekä lain potilaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaalihuolto, mielenterveystyö ja päihdehuolto ovat minulle hieman vieraampia palveluja, joten siksi tutustun niitä ohjaaviin lakeihin.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010: Terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen sekä sairauden hoito, laadukkaat, turvallliset, yhdenvertaisesti saavutettavat ja moniammatillisesti toimivat palvelut perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, potilastietorekisterin käyttö, kiireellisen hoidon, perusterveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut sekä tehtävät, hoitopaikan valinta, koulutus- ja tutkimusvelvollisuus.

Mielenterveyslaki 1116/1990: Psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, mielenterveyshäiriöiden ehkäisy, mielenterveyspalvelujen tarveharkintainen järjestäminen, moniammatillinen yhteistyö, tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset, yhteisymmärrys ja potilaan oikeudet, mielentilatutkimukset.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014: Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen neuvonnan, ohjauksen ja kuntoutuksen keinoin, laadukkaiden sosiaalipalvelujen tarveharkintainen järjestäminen, tuen tarpeen arviointi, toimeentulon turvaaminen, moniammatillinen yhteistyö, asiakkaan kuuleminen, etu ja voimavarat, lapset, nuoret sekä erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992: Oikeus laadukkaaseen, yksilölliseen terveyden- ja sairaudenhoitoon, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, potilasasiakirjat ja niiden säilyttäminen, hävittäminen ja salassapito, hoidon jatkuvuus ja hoitosuunnitelma, tiedonsaantioikeus, yhteisymmärrys ja itsemääräämisoikeus, oikeus tehdä muistutus tai kantelu.

Päihdehuoltolaki 41/1986: Päihteiden ongelmakäytön ehkäisy ja seuranta, päihdepalvelujen tarveharkintainen järjestäminen ja kehittäminen, hoidon asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus ja moniammatillisuus, tahdosta riippumaton hoito mahdollista terveysriskin tai väkivaltaisuuden nojalla, mutta asiakasta on silloinkin kuultava.

Työssäni äitiys- ja lastenneuvolassa fyysisen sekä psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on tärkeimpiä tehtäviä ja siihen terveydenhuoltolaki velvoittaa. Neuvolassa tuetaan asiakkaan yksilöllisiä voimavaroja perhekeskeisesti terveysneuvonnan, ohjauksen keinoin rohkaisemalla ja kuuntelemalla. Neuvolatyötä voisi kuvata myös ennaltaehkäisevänä mielenterveys- ja lastensuojelutyönä, koska neuvolassa puututaan varhaiseen huoleen ja tarjotaan varhaista tukea, siksi mielenterveys- ja sosiaalihuoltolait vaikuttavat myös neuvolatoimintaan. Tavoitteena on asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistuminen, jotta asiakkaat voivat ottaa kantaa heidän omaa terveyttään koskeviin asioihin.

Terveydenhoitaja työskentelee moniammatillisesti lääkärin, perheohjaajan, sosiaalihuollon, perheneuvolan sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa, moniammatillisen yhteistyön velvoite tuli esiin useammassa laissa. Potilastietorekisterin oikea käyttö, hoitosuunnitelman tekeminen, salassapitovelvollisuus ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen ovat neuvolatyön perustyövälineitä. Sosiaalihuollon kanssa yhteistyön haasteena on salassapitovelvollisuus, jolloin tieto ei kulje esimerkiksi lastensuojelun ja neuvolan välillä.

Asiakas saa kerran vuodessa valita hoitopaikkansa ilmoittamalla kuntiin, terveydenhoitajan täytyy osata informoida asiakasta tästä oikeudesta ja siitä, kuinka ilmoitus tehdään. Terveydenhoitajalla on vastuu ja velvollisuus ohjata terveydenhuollon opiskelijoita työajallaan, opiskelijoiden ohjaus on antoisaa ja neuvolaan saa tuoretta tietoa, mutta se on myös kuormittavaa kiireisessä työssä.

Haluaisin opintojeni myötä työskennellä esimerkiksi perheiden hyvinvoinnin hyväksi järjestötasolla. Näkökulma voisi olla sekä fyysisen että psyykkisen terveyden edistäminen, joten ainakin terveydenhuolto-, sosiaalihuolto- sekä mielenterveyslakien tunteminen kuuluisivat työhön olennaisesti. Työhöni saattaisi kuulua palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja niistä tiedottamista. Kun tehdään palveluohjausta, on tärkeää ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän lainsäädäntöä, järjestämistä, toimintaa ja osa-alueita. On tärkeää tiedostaa myös potilaan sekä asiakkaan oikeuksien ja niiden toteutumimen työssä.

Ajattelisin, että järjestötasolla korostuvat yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus palvelujen kehittämisessä ja järjestämisessä sekä tärkeää on käyttää tarveharkintaa sekä alueellisesti että yksilölllisesti. Järjestön palvelut asiakkaille voivat olla ohjausta, neuvontaa tai kuntoutusta ja tavoitteena ovat asiakkaan etu ja voimavarat. Moniammatillisen yhteistyön taidot korostuvat, kun yhteistyökumppanit ovat monimuotoisia, kuten julkinen ja yksityinen terveydenhuolto, sosiaalihuolto, toiset kansalliset ja kansainväliset järjestöt sekä asiakkaat.

LÄHDELUETTELO

Kuntaliitto. Väestörakenne. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kuntakuvaajat/vaesto (Luettu 3.12.2020)

Sosiaali- ja terveysministeriö. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Helsinki: 2020. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 4.12.2020)

THL. Sairastavuusindeksi. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sairastavuus-ja-tapaturmat/thl-n-sairastavuusindeksi (Luettu 3.12.2020a)
THL. Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2018. Tilastoraportti 10/2020. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139744/Tr10_20.pdf?sequence=6&isAllowed=y (Luettu 3.12.2020b)

THL. Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2018. Terveydenhuollon menot jatkoivat kasvuaan. Tilastoraportti 23/2020. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140191/Tr_23_2020_korjattu.pdf?sequence=5&isAllowed=y (Luettu 3.12.2020c)

Valtioneuvosto. Sote-uudistus. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://soteuudistus.fi/etusivu (Luettu 3.12.2020)

Valtioneuvosto. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma (Luettu 3.12.2020)

Viitala R, Hakonen A & Arpiainen S. Henkilöstöjohtamisen tila ja tulevaisuus kunnissa. Arttu2 tutkimusohjelman julkaisusarja. Nro 11/2017. Kuntaliitto. Helsinki: 2017.