Tekstini on oppimistehtävä kurssilta Referaattiseminaari.

Tausta

Referoin Reneta Cordeiro Fernandesin ja Doroteia Aparecida Höfelmannin (Ciencia e Saude Coletiva 2020; doi: 10.1590/1413-81232020253.27922017) artikkelin “Intention to breastfeed among pregnant women: association with work, smoking, and previous breastfeeding experience”. Lehden Ciencia e Saude Coletivan IF-luokitus on 1,5. Pääkirjoittaja Reneta Cordeiro Fernandes työskentelee Brasiliassa Paranán liittovaltion yliopistossa vastuualueenaan ruokaturvallisuus. Löysin tutkimuksen Scopus-tietokannasta hakusanoilla ”breastfeeding AND socioeconomic AND status”, etsin tietoa kandidaatintutkielmaani varten ja aion tätä artikkelia hyödyntää myös opinnäytetyössäni.

Johdanto

WHO (2020) suosittelee imetystä kahden vuoden ikään saakka ja kiinteitä ruokia imetyksen ohella kuuden kuukauden iästä alkaen. Äidinmaito ravitsemuksellisen arvon lisäksi edistää fyysistä ja henkistä terveyttä. Imetetyillä lapsilla on vähemmän sairastavuutta ja kuolleisuutta, imetys edistää suun terveyttä ja kognitiivisten toimintojen kehitystä sekä vähentää kakkostyypin diabeteksen ja ylipainon riskiä. Imettävän äidin riski sairastua diabetekseen, rinta- tai munasarjasyöpään vähenee ja imetys ehkäisee raskauksia. Kun imetyksen kestoon vaikuttavat tekijät ovat tiedossa, voidaan imetystä edistää parhaalla mahdollisella tavalla.

Vauvoja vieroitetaan liian varhain ja imetyssuositukset eivät aina toteudu. Imetysaikomus syntyy raskauden ensimmäisen neljänneksen aikana ja se ennakoi merkittävästi imetyksen kestoa. Äidit pitävät tärkeinä imetyksen terveyshyötyjä, luonnollisuutta ja kiintymyssuhteen vahvistumista. Imetys onnistuu todennäköisimmin yli 20-vuotiailla, tupakoimattomilla, korkeammin koulutetuilla, kumppanin kanssa asuvilla äideillä, joilla on aiempi myönteinen imetyskokemus.

Tutkimuksen tarkoitus

Tämän poikittaistutkimuksen tarkoitus on arvioida raskaana olevien naisten imetysaikomusta ja sen yhteyttä työhön, tupakointiin ja aiempaan imetyskokemukseen sekä sosioekonomiseen asemaan, muuhun terveyskäyttäytymiseen ja synnytyshistoriaan.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen osallistujat etsittiin Brasilian Colombon 17 äitiysneuvolayksiköstä toukokuussa 2016. Mukaan hyväksyttiin terveysseurannassa olevat osallistujat, joilla ei ollut riskitekijöitä raskauden suhteen ja jotka saivat kunnallista raskausajan hoitoa ja olivat yli 18-vuotiaita. Otoskokoa on arvioitu luottamusvälin, voimalaskelmien, vaikuttavuuden, esiintyvyyden avulla. Haastattelijat olivat Paranán yliopiston ravitsemustieteilijöitä tai ravitsemustieteen opiskelijoita, he järjestivät pilottitutkimuksen ja testasivat kyselylomaketta, pilottitutkimukseen osallistujat eivät olleet mukana varsinaisessa tutkimuksessa. Väestötieteelliset muuttujat olivat ikä ja kumppanin kanssa asuminen ja sosioekonomiset koulutuksen kesto ja palkkatyö, terveyskäyttäytymisestä arvioitiin tupakointi. Lisäksi käsiteltiin synnytyshistoria, aiemmat imetyskokemukset, imetysaikomus ja sen kesto. Tiedonkeruun jälkeen aiempien imetysten kesto jaettiin kolmeen ryhmään 0-5 kk, 6-23 kk ja 24^ kk, tutkimuksessa analysoitiin ryhmä 6-23 kuukautta.
Otantaa rajattiin 95 % luottamusvälin, 5 % virhemarginaalin ja 50 % tuntemattomien vaikuttajien mukaan. Otantaan lisättiin kokonaisluvusta viidennes mahdollisten poisjääntien vuoksi, jolloin otanta oli 361 raskaana olevaa äitiä.

Tiedot syötettiin EpiData® -ohjelmistoon ja muuttujia analysoitiin keskiarvon, poikkeamien, mediaanin, pienimmän ja suurimman arvon avulla. Yhteyttä muuttujien ja tulosten välillä arvioitiin Pearsonin Chi-Square -testillä ja monimuuttujaisella logistisella regressioanalyysilla. Tutkimuksen eettisyys on vahvistettu Paranán yliopiston eettisen komitean kautta, ja kaikki osallistujat ovat allekirjoittaneet informointikaavakkeen.

Keskeiset tulokset

Lopullisten sisäänottokriteereiden mukaan 322 raskaana olevaa naista osallistui tutkimukseen, iältään he olivat keskimäärin 26,2 vuotta ja imetysaikomuksen raportoineet imettivät edellisiä lapsiaan keskimäärin 13,5 kuukautta. Naisista suurimmalla osalla oli kumppani, alle puolella korkea koulutus ja hieman yli puolella ei ollut palkkatyötä. Kolmannes oli ensisynnyttäjiä, kymmenesosa tupakoitsijoita ja viidennes oli imettänyt edellistä lastaan yli 24 kuukautta. Kolme äitiä ei aikonut imettää lainkaan. Kymmenesosa äideistä aikoi imettää vähemmän kuin kuusi kuukautta ja viidennes pitempään kuin 24 kuukautta. Tutkimuksessa löydettiin seitsemän itsenäistä muuttujaa, jotka jaettiin 18 kategoriaan ja joista saatiin 180 havaintoa. Analyysissa havaittiin, että yksinodottavat äidit, jotka tupakoivat ja työskentelivät, aikoivat imettää alle kuusi kuukautta. Odottavat äidit, joilla oli korkeampi koulutustausta, aikoivat yleensä imettää pitempään kuin kuusi kuukautta. Odottavat äidit, jotka olivat yli 20-vuotiaita, eivätkä tupakoineet ja joilla oli aiempi pitkä imetyskokemus, aikoivat imettää pitempään kuin 24 kuukautta.

Tutkimuksessa arvioitiin imetysaikomusta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Naiset aikoivat imettää hiukan yli vuoden, pitempään aikoivat imettää yli 20-vuotiaat naiset, joilla oli taustalla aiempi pitkä imetyskokemus. Varhaista vieroitusta ennen kuuden kuukauden ikää suunnittelivat tupakoivat, työssäkäyvät naiset, joilla ei ollut kumppania. Brasiliassa vuosina 1999-2008 mediaani täysimetyksen kesto oli 1,8 kuukautta ja osittaisimetyksen 11,2 kuukautta. Tässä tutkimuksessa imetysaika havaittiin pitemmäksi, mikä saattaa johtua tutkimusten näkökulmaeroista. Naiset eivät aina voi vaikuttaa imetyksen onnistumiseen, koska imetykseen vaikuttavat myös fysiologiset, kliiniset ja kulttuuriset tekijät, lisäksi imetyksen onnistumiseen vaikuttavat lapsesta johtuvat tekijät, ympäristön paineet, tukiverkosto ja psykologiset tekijät.

Tekijät, jotka vaikuttavat imetysaikomuksen toteutumiseen, ovat samansuuntaisia kuin muissakin tutkimuksissa, mutta imetysaikomus oli pitempi. Imetysaikana tarvitaan kumppanin tuen lisäksi emotionaalista, sosiaalista ja taloudellista tukea sekä tukea parisuhteeseen. Äitiysneuvolan terveysneuvonnassa on hyvä keskustella parisuhdeasioista ja kumppanin roolista samalla, kun keskustellaan imetyksen eduista ja sen herättämistä ristiriitaisista tunteista, näin vaikutetaan myönteisesti myös äidin imetysaikomukseen.

Tutkimuksessa huomattiin, että korkeamman koulutuksen saaneet naiset imettivät lapsiaan suositusten mukaan. Matalammin koulutetuille naisille olisi hyvä järjestää perehdytystä imetysasioissa jo raskausaikana tihein äitiysneuvolatapaamisin. Myös aiemmat imetyskokemukset ovat tärkeitä tekijöitä imetyksen onnistumisessa.

Tutkimuksessa palkkatyössä käyminen ilmeni WHO:n (2020) suositusten mukaisen imetyksen esteeksi, imetysaikomus oli lyhyempi kuin niillä naisilla, jotka eivät olleet palkkatyössä. Työnantajien myöntämä neljän kuukauden äitiysloma on myös saattanut vaikuttaa imetysaikomuksen arviointiin. Viralliset työpaikat äitiyslomineen mahdollistavat äitiysloman ja tukevat imetystä. Imetyksen tukemiseksi tarvitaan lasten päivähoitomahdollisuus työpaikalla, imetykseen, pumppaamiseen ja maidon säilytykseen tarkoitetut tilat, joustoa työajoissa ja riittävät tauot työpäivän aikana.

Tutkimuksessa huomattiin, että tupakoivat äidit imettävät vieroittavat lapsensa varhaisemmin kuin ei-tupakoitsijat. Tupakka vaikuttaa lisääntymisterveyteen ja lapsen kehitykseen haitallisesti ja aiheuttaa monia terveysriskejä sekä on yhteydessä moniin raskauden- ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin. Tupakka vaikuttaa kielteisesti myös imetysaikomukseen ja imetyksen kestoon. Raskaana olevat naiset voivat kokea ristiriitaisia tunteita ajatellessaan tupakan haittoja ja vaikeuksia tupakoinnin lopettamisessa, eivätkä välttämättä saa ammattimaista tukea imetykseen.

Pohdinta

Tutkimusta rajoittavat sen poikkileikkausasetelma ja selkeiden imetysaikomuskysymysten puute. Naiset ovat saattaneet vastata tutkimuskysymyksiin yleisten odotusten ja tiedon mukaisesti. Myös muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa suositusten mukaiseen imetykseen. Otanta ei välttämättä ole ollut riittävä osoittamaan herkimpiä yhteyksiä tutkittujen muuttujien ja imetysaikomuksen välillä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, onko imetysajan ja -aikomuksen välillä yhteyttä sekä tutkia imetysaikomuksen päätöksentekoprosessia suunnitellun käyttäytymisen teorian perusteella, jotta saadaan keinoja löytää asenteen, normien ja käyttäytymisen hallinnan vaikutuksia imetysaikomukseen.

Tutkimuksen perusteella on tärkeää löytää ne naiset, joilla on riski vieroittaa lapsensa liian aikaisin ja edistää imetystä siinä ryhmässä. Äitiysneuvolan perhevalmennusryhmät, imetys- ja ravitsemusoppaat, imetyksen havainnollistaminen tai seurantakäynnit lapsivuodeaikana sekä moniammatillinen ja kokonaisvaltainen työskentely, vertaistuki, äitiysneuvolakäyntien määrä ja imetysohjauksen laatu ovat merkittäviä tekijöitä imetyksen edistämisessä. Vanhempainetuudet ovat tärkeitä raskauden ja synnytyksen aikana, ne tukevat myös imetystä. Pitkään imettäneet naiset voivat myös toimia vertaistukena niille, joiden imetyskokemus on ollut kielteinen. Nykyinen tutkimustieto imetysaikomuksen yhteydestä imetyksen kestoon tarjoaa perusterveydenhuollon kentälle keinoja tunnistaa varhaisen vieroituksen riskissä olevat äidit.

WHO. 2020. Breastfeeding. https://www.who.int/health-topics/breastfeeding#tab=tab_3 (Luettu 3.9.2020)