Tekstini on oppimistehtävä kurssilta Liikunta ja terveys

Yle uutisten verkkosivuilla uutisoitiin tuoreeltaan 9.12.2020 lasten kestävyyskunnon heikentymisestä. Lapsille ja nuorille tehdään Move-testin avulla fyysisen toimintakunnon mittauksia viidennellä ja kahdeksannella luokalla. Kestävyyskunnon heikentyminen ilmeni testin 20 metrin viivajuoksussa. Uutisessa ollaan huolissaan heikentyneen lasten ja nuorten kestävyyskunnon vaikutuksesta terveyteen ja toimintakykyyn sekä koronapandemian yhteydestä lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen.

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikuntasuosituksessa suositellaan kolme tuntia monipuolista liikuntaa päivittäin. Uunelle on tärkeää varata riittävästi aikaa. Paikallaan oloa lapsille ei tuntia pitempään suositella. Lapset oppivat uusia asioita toiminnallisesti ja sosiaalisesti toisten kanssa leikkiessään. Lapsia kannattaa rohkaista yrittämään ja kokeilemaan erilaisia liikuntalajeja. Lapsille järjestetyn liikunnan pitää olla tasavertaista ja suunnitelmallista sekä varhaiskasvatuksessa että liikuntaseuroissa. Lasten liikkuminen suositusten mukaisesti on kaikkien lasten kanssa tekemisissä olevien tahojen vastuulla. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016) Mielestäni on erittäin tärkeää huomioida juuri pienten lasten liikunnan merkitys terveystottumusten kehittymisessä, koska lapsille on tärkeää antaa liikkuvan perheen malli ja välittää heille liikunnan iloa, joka säilyy myöhemminkin elämässä.

Nuoren Suomen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmän (2008) peruskouluikäisille lapsille ja nuorille laatimissa liikuntasuosituksissa suositellaan monipuolista ja säännöllistä liikuntaa vähintään 1-2 tuntia päivässä ja korkeintaan kahden tunnin ruutuaikaa. Riittävän unen saantia sekä monipuolista ravitsemusta on hyvä vaalia. Liikuntaan voi sisältyä reipasta sekä rasittavaa sykettä ja hengitystä kiihdyttävää liikuntaa päivittäin. Lihakuntoharjoittelun voi aloittaa ennen murrosikää kolmesti viikossa. Lapsille ja nuorille suositellaan myös luustoa vahvistavaa liikuntaa, kuten hyppyjä ja nopeita liikkeitä sisältäviä joukkuepelejä. Uskoisin, että peruskouluikäiset lapset ja nuoret saattavat kuitenkin olla eriarvoisessa asemassa liikunnan harrastamisen suhteen, koska taloudelliset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat liikuntalajien valintaan, eikä kaikkia lapsia kannusteta kotona liikuntaan.

Kestävyyskunto edistää ja tukee terveyttä ja toimintakykyä niin lapsuudessa kuin aikuisuudessakin. Kestävyyskunnolla tarkoitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistön maksimaalista hapenottokykyä. Hapenottokykyä voidaan mitata suoraan hengityskaasuista tai erilaisten kuntotestien avulla. Move-testissä kestävyyskuntoa arvioidaan 20 metrin viivajuoksulla. (Pullinen ym. 2017) Laboratorio-olosuhteissa lasten ja nuorten kestävyyskuntoa voidaan arvioida polkupyöräergometritestillä tai kuormituskokeella juoksumatolla. Kestävyyskunnon kehittyminen on yhteydessä perimään, painoindeksiin, liikunnan harrastamiseen ja sukupuoleen. Poikien kestävyyskunto korkeampi kuin tyttöjen. (Lintu ym. 2018).

Move-testaus tarkoittaa fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmää, joka toteutetaan peruskouluissa viidensillä ja kahdeksansilla luokilla osana liikunnanopetusta. Move-testissä selvitetään lasten ja nuorten kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta, motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Move-testauksen tarkoituksena on saada nuoria havainnoimaan ja pohtimaan omaa liikunta- ja toimintakykyään sekä hyödyntää tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa ja liikuntakasvatuksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin hallinnossa seuraamisessa ja arvioinnissa. (Opetushallitus 2020) Olen työskennellyt 2000-luvun lopussa kouluterveydenhoitajana, jolloin Move-mittauksia ei vielä tehty. Ne olisivat tuoneet välineitä ja keinoja liikuntakasvatukseen ja -neuvontaan kouluterveydenhuollossa ja niitä olisi voitu käyttää myös yhteistyössä perheiden kanssa. Uskoisin, että mittaustulokset liikunnassa kannustavat liikkumaan ja toisaalta tarkastelemaan mahdollisia kehittämiskohtia.

Lasten kestävyyskunnossa on huomattu muutoksia jo viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Kestävyyskunnon muutos on yhteydessä lasten painoindeksin kasvuun. Suurin muutos on tapahtunut vuosikymmeninä 1980-2000, mutta myös aivan viime vuosina kestävyyskunnossa on havaittu heikentymistä. Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt, kestävyysliikunnan harrastaminen on vähentynyt, motoriset taidot ovat heikentyneet, mitkä ovat johtamassa kestävyyskunnon fyysisen toimintakyvyn heikentymiseen. (Huotari ym. 2009, Opetushallitus 2020) Mielestäni tärkeimpiä tekijöitä kestävyyskunnon heikentymisen taustalla ovat liikkuvan elämäntavan häviäminen ja ylipainoon yhteydessä oleva ruokavalio. Lapset ja nuoret ovat paljon paikoillaan pelien, ruutujen ja koulutehtävien parissa, eikä kouluun kuljeta enää niin paljon liikkumalla. Lapset ja nuoret kuluttavat myös yhä runsaammin runsasenergistä pikaruokaa ja virvoitusjuomia, jotka lisäävät ylipainoa. Vähäinen liikunta ja ylipaino ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä sekä kokonaisuutena ovat yhteydessä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin ja masennukseen.

Tarkastelen Move!-mittausten tuloksia kestävyyskunnon suhteen koko maassa vuosien 2016 ja 2020 välillä. Viidesluokkalaisilla tytöillä kestävyyskunnon ja 20 metrin viivajuoksun tulokset ovat heikentyneet vuodesta 2016 vuoteen 2020. Vuonna 2016 terveyttä edistävällä tasolla oli 39 % tytöistä ja terveyttä heikentävällä tasolla 32 %, kun vuonna 2020 terveyttä edistävällä tasolla oli enää 31 % ja terveyttä heikentävällä tasolla määrä oli lisääntynyt 40,6 %:iin. Viidesluokkalaisista pojista 20 metrin viivajuoksun mittaustuloksissa terveyttä edistävällä tasolla vuonna 2016 oli 34 % ja terveyttä heikentävällä tasolla 36 %, kun taas vuonna 2020 terveyttä edistävällä tasolla oli pojista enää 27,5 % ja terveyttä heikentävällä tasolla osuus oli lisääntynyt 44,6 %:iin. (Opetushallitus 2020)

Kahdeksasluokkalaisten tyttöjen joukossa vuonna 2016 terveyttä ediställä tasolla 20 metrin viivajuoksussa oli 39 % ja terveyttä heikentävällä tasolla 29 %, vuonna 2020 terveyttä edistävällä tasolla oli tytöistä 38,8 % ja terveyttä heikentävällä tasolla 30,2 %. Kahdeksasluokkalaisten poikien joukossa osuus terveyttä edistävällä tasolla vuonna 2016 oli 28 % ja vuonna 2020 34,7 %. Terveyttä heikentävällä tasolla pojista oli vuonna 2016 jopa 40 %, mutta vuunna 2020 enää 36,8 %. Näyttää siltä, että lasten kestävyyskunto on heikentynyt erityisesti viidesluokkalaisten joukossa. Tuloksissa oli havaittavissa myös aluellista vaihtelua, Pohjois-Karjalassa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Lapissa tulokset olivat keskimääräisesti heikompia. Erityisesti viimeisen vuoden aikana lasten ja kestävyyskuntoon on vaikuttanut koronapandemia ja sen aiheuttama liikkumattomuus. (Opetushallitus 2020)

Perusta terveydelle ja toimintakyvylle luodaan jo lapsuudessa, joten huono fyysinen toimintakyky on yhteydessä vakavien kansansairauksien ilmaantumiseen. Sydän- ja verisuonitauteja, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, masennusta voitaisi ennaltaehkäistä terveysliikunnalla ja hyvällä kestävyyskunnolla. (Lintu ym. 2018) Hyvä fyysinen toimintakyky edellyttää myös riittävää unta ja monipuolista ravitsemusta, mitkä lapsilla ja nuorilla eivät välttämättä aina toteudu. Mielestäni lasten ja nuorten kestävyyskunnon kohottamiseksi tarvitaan sitkeää monialaista yhteistyötä koulujen, kotien, kouluterveydenhuollon ja liikuntajärjestöjen välillä. Olisi tärkeää löytää hauskoja ja innostavia tapoja liikkua yhdessä.
 
LÄHDELUETTELO

Lintu N, Joensuu L, Barker A, Sansum K, Lakka T, Huotari P & Haapala E. Lasten ja nuorten kestävyyskunto. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59678/lastenjanuortenkestavyyskunto.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 17.12.2020)

Nuoren Suomen lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Opetusministeriö. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/09/A4-liite3-verkkokauppaan-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf (Luettu 10.12.2020)

Opetushallitus. Move! Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/move (Luettu 10.12.2020)

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. Saatavilla sähköisesti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf (Luettu 18.11.2020)

Pullinen P, Heiskanen J & Siekkinen K. Kestävyyskunto, terveys ja työkyky. Liikkuva koulu. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://liikkuvakoulu.fi/sites/default/files/kestavyyskunto_terveys_tyokyky_0.pdf (Luettu 10.12.2020)

Yle uutisten verkkosivu. 9.12.2020. Huolestuttava suunta jatkuu – lasten ja nuorten kestävyyskunto laskee koko ajan. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://yle.fi/uutiset/3-11685078 (Luettu 10.12.2020)