Valkoista kultaa

Imettämisellä on lukuisia terveysvaikutuksia ja imetys vaikuttaa koko väestön terveydentilaan myönteisesti. Imettäminen on luonnollista, helppoa, vaikeaa ja se kirvoittaa vanhemmuuden suurimpia onnenhelmiä ja katkerimpia kyyneliä. Itse olen imettänyt elämäni aikana yhteensä 5v8kk ja matkaan on sisältynyt lukuisia eri vaiheita, muutoksia, tilanteita, mutta en voisi olla kiitollisempi, että olen saanut tuon matkan kulkea. Imetys on voimauttanut minua äitinä.

Synnyttyään vauva hamuilee äidin rintaa ja tarttuu siihen itse, jos häntä ei häiritä. Ensi-imetys vahvistaa äidin ja vauvan sidettä ja auttaa äitiä palautumaan synnytyksestä sekä henkisesti että fyysisesti. Vauvan on hyvä olla äidin lähellä ihokontaktissa, ja häntä imetetään lapsentahtisesti, lisämaitoa annetaan tarvittaessa lääketieteellisistä syistä. Imetystä suositellaan vauvan ensisijaiseksi ravinnoksi Maailman terveysjärjestön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tahoilta, taustalla on tutkittua tietoa imetyksen hyödyistä ja eduista. Imetyksen tukea ja ohjausta annetaan kansallisesti jo synnytyssairaalassa, neuvolassa ja myös järjestötasolla saa halutessaan vertaistukea. Eniten tukea imettäjä saa kuitenkin omalta puolisolta ja lähipiiriltä. Lasta voi imettää niin pitkään kuin haluaa, sillä äidinmaito muuttuu lapsen kasvaessa vastaamaan lapsen ikäkauden tarpeita.

Maailmanlaajuisesti täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään saakka ja osittaisimetystä kahden vuoden ikään saakka. Suomessa on WHO:n suositusta täysimetyksestä sovellettu 4-6 kuukauden ikään saakka, jolloin voi halutessaan totuttaa vauvaa ravintoaineisiin maisteluannoksilla ja osittaisimettää vuoden ikään saakka sekä halutessaan siirtyä lehmänmaitotuotteisiin ja/tai imettää lasta niin pitkään kuin haluaa. D-vitamiinilisää annetaan vauvalle ohjeen mukaan. Suositukset perustuvat tietoon imetyksen terveysvaikutuksista. Äidinmaito tukee vauvan parasta mahdollista kasvua ja kehitystä, vuorokausirytmin muodostumista ja vähentää vauvan sairastumista vatsatauteihin, virtsa- ja hengitystieinfektioihin sekä niiden jälkitauteihin, se suojaa vauvaa myös allergisilta sairauksilta. Imetys vahvistaa hermoston kehitystä ja vauvan kognitiivista kehitystä ja tukee varhaista vuorovaikutusta äidin ja vauvan välillä, hyvä varhainen vuorovaikutus suojelee lapsen tunne-elämän ja itsetunnon kehitystä. Pitkäaikaissairauksiin sairastumisen riski, kuten ykkös- ja kakkostyypin diabetekseen tai ylipainoon, imetetyllä vauvalla vähenee, jopa leukemia- ja kätkytkuolemia on vähemmän imetetetyillä vauvoilla. Imetys tukee suun terveyttä ja purennan kehitystä. Imettäminen suojaa myös äitejä sairastumasta rinta- ja munasarjasyöpiin, kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Imetys ehkäisee uuden raskauden alkamista, vaikkakin lisäehkäisyä pitääkin muistaa käyttää.

Imetys ei kuitenkaan aina onnistu ja onnistuessaankin imetystaipaleen aikana voi kohdata lukuisia erilaisia haasteita. Imetysongelmissa ei kannata jäädä yksin, vaan pyytää apua neuvolasta, jossa työskentelevät koulutetut imetysohjaajat ja -kouluttajat sekä imetystukiryhmistä ja niiden sosiaalisen median verkkoryhmistä, sillä vertaistuesta on paljon apua. Itselläni imetys on sujunut ihmeen hyvin, mutta olen silti saanut imettäessä hoitaa lanoliinilla tiheistä imetyksistä kipeitä rinnanpäitä, hautoa kaalinlehdillä maidosta räjähtämäisillään olevia rintoja ja keksiä kikkoja, ettei maito suihkuaisi ja hukuttaisi vauvaa alleen.

Ensimmäistä vauvaani imetin lähes 18 vuotta sitten. Minua epäilytti imetyksen aloittaminen, koska arvelin pienten rintojeni tuottavan liian vähän maitoa, mutta kun kätilö kehui rintojani ruusunnupuiksi, niin siitä se vaan lähti, en sen jälkeen miettinyt mitään, imetin vain. Kohtasin lääkärin, joka käski imettää vain neljän tunnin välein ja antaa vettä pullosta sekä terveydenhoitajan, joka epäili maitoni riittävyyttä, mutta minä vain imetin aina, kun vauvani pyysi. Imetyksen sitovuus on joka kerta aivan valtavan kokonaisvaltainen tunne, kun vauva tarvitsee öisin ja päivisin ja tankkausvaiheissa lähes koko ajan, univelka painaa suurena taakkana ja oman ajan tarve musertaa.

Toinen vauvani nukkui yöt hyvin ja minä kärvistelin yli äyräiden täyttyneiden rintojeni kanssa. Vauvani kasvaessa huomasin maidon herumisen hidastuvan ja lypsin, hieroin ja mielikuvaharjoittelin, jotta eväiden kuhnailusta vihainen vauvani saisi muonaa. Vauvani myös puri minua niin, että mietin, voiko nänni lähteä irti ja mitä sitten tehdään. Imetin lapsentahtisesti sormiruokailun ohella, imetin lapsentahtisesti taaperoa, imetin lapsentahtisesti kaksivuotiasta julkisilla paikoilla. Huomasin, että joskus meitä katsottiin hieman liian pitkään ja mietin että miksi taaperoimetys nostattaa nolouden tunteita.

Kolmas vauvani olisi muuten ollut imemisen ammattilainen, mutta hänen imuotettaan vaivasivat liian kireät huuli- ja kielijänteet, jolloin syömisen aikana naksui ja paukkui ja ote falskasi. Vauva veti ilmaa imurina sisäänsä ja pulautteli meidät molemmat lammikkoon. Huulijänteen katkaisun jälkeen homma alkoi sujua ja imetys jatkui 2v3kk ikään saakka. Olin tyytyväinen, että lapseni saivat vasta-aineita kulloinkin riehuvia tauteja vastaan, hyvälaatuisia rasvahappoja keskushermoston kehityksen tueksi ja suoliston hyvinvointia tukevia kasvutekijöitä. Imetykset olen lopettanut aina äidintahdistaen, kun itsestä on alkanut tuntua siltä, että haluan lopettaa imetyksen. Imetys on tuonut jokaiseen äiti-lapsisuhteeseen läheisyyttä ja rakkauden, luonnollisuuden sekä iankaikkisuuden tunteita. Olen päästänyt lapseni sylistäni luottavaisin mielin kohtaamaan ulkomaailmaa.

Vaikka äidinmaito on valkoista kultaa, silti vain 47% kuukauden ikäisistä, 34% kolmikuisista ja 1% puolivuotiaista sai nauttia täysimetyksen eduista Suomessa vuonna 2010. Imetyksen edistämisen sarkaa on vielä paljon jäljellä ja imetyksen tukemisen eteen täytyy tehdä vielä töitä. Jokaisella äidillä on oikeus päättää haluta imettää, oikeus saada tasavertaista ja tutkittua tietoa imetyksen eduista sekä tukea imetyksen iloissa ja haasteissa. Senpä vuoksi arvelin tämänkin tekstin olevan paikallaan.

 

Lähteet:

Hakulinen, T, Otronen K & Kuronen M. (toim.) Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018-2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Helsinki: 2017.

Hotus – Hoitotyön tutkimussäätiö. Raskaana olevan sekä imeväisikäisen lapsen äidin sekä perheen imetysohjaus HOTUS-hoitosuositus. Versiohistoria 2010. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2020/06/suositus-1.pdf (Luettu 15.9.2020)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Imetyssuositukset. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/imetys/imetyssuositukset (Luettu 15.9.2020)

Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen, T & Virtanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportteja 8/2012. Helsinki: 2012.